Budjettiriihi on vain yksi osa valtion budjetin valmistelua.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen viimeinen budjettiriihi alkoi tiistaina.
Iltaan mennessä budjetti saatiin valmiiksi. Mutta miksi poliitikot kokoontuvat puimaan budjettia nimenomaan riiheen?
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Kaikki tietävät, etteivät poliitikot ahtaudu kuumaan ja savuiseen riiheen. Viljan sijaan käsitellään toisenlaista riihikuivaa eli valtion käytössä olevia rahoja seuraavalle vuodelle.
Tunnelma budjettiriihessä on kuitenkin tarpeeksi lähellä varsinaista riihtä eli jokseenkin hikinen ja työläs.
Siksi riihi-sanalla lienee ryhdytty kuvaamaan budjettineuvotteluja, sanoo kielentutkija ja suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen Opetushallituksesta.
Riihi tarkoittaa sananmukaisesti rakennusta, jossa kuivataan ja puidaan viljaa.
Politiikkaan riihi-sana vakiintui 1970-luvun lopussa. Tuolloin valtiovarainministerinä oli Ahti Pekkala (kesk), joka maaseudun miehenä vaikutti pitävän budjettiriihi-sanasta.
Näin Heikkinen kertoo pohjaten edesmenneen Raimo Sailaksen blogikirjoitukseen, joka on julkaistu Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla.
Riihessä on saanut tehdä tosissaan töitä. Kuva: Juha K. Kairikko / Suomen Metsästysmuseo
Riihi oli ankaran työnteon paikka. Ensin riihtä lämmitettiin monta päivää, jotta vilja saatiin kuivaksi. Tämän jälkeen alkoi puiminen, jossa nippuihin sidottua viljaa läimittiin usean ihmisen voimin. Näin viljasta irrotettiin jyvät.
Talteen ei haluttu akanoita eli arvottomia kuoria. Tästä juontuu sanonta ”erotella jyvät akanoista”, Heikkinen kertoo.
Vähitellen viljaa ryhdyttiin puimaan koneilla, ja ihmiset muuttivat kaupunkeihin. Maaseudun sanoilla alettiin kuvata elämää kaupungeissa.
Ilmeisesti hallituksen jokasyksyiset budettineuvottelut toivat jollain mieleen riihen, jossa niin ikään paiskittiin töitä sadonkorjuun aikaan.
Tämän takia kehysriihi on sanana hieman outo. Kehysriihi järjestetään keväisin, mutta aidossa riihessä ei puitu keväisin mitään, Heikkinen sanoo.
Kehysriihessä hallitus suunnittelee valtion taloutta pidemmällä aikajänteellä kuin budjettiriihessä.
Budjettiriihessä puidaan ja pohditaan kuten varsinaisessa riihessä. Nykyään sanoilla tarkoitetaan asioiden perusteellista läpikäyntiä.
Jos keskustelu ei onnistu, voi joutua puimaan nyrkkiä. Puiminen liittynee tässä tapauksessa liikkeeseen, jota puitaessa tehtiin, Heikkinen arvelee.
Pohtimisen tausta on pohdin-nimisessä työkalussa. Pohdin on laakea astia, jota ravistamalla pöly ja roskat irtoavat viljasta.
Riihet ovat nykyään lähinnä muisto menneistä ajoista. Kuva: Satakunnan museo
Heikkinen pitää budjettiriihtä mielenkiintoisena sanana myös siksi, että riihi on vanha kotoperäinen sana. Budjetti-sanan juuret sen sijaan ovat Ranskassa.
Ranskaksi budjetti on alkujaan tarkoittanut pussia tai reppua. Sekin on siis eräänlainen metafora, jolla on viitattu säkkiin, jossa valtion rahoja säilytetään, Heikkinen pohtii.
Parin vuoden takaisen kehysriihen päätteeksi pääministeri Orpo kuvasi säästötoimien laajuutta todeten, että laarien pohjatkin on käyty läpi.
Laareissa on säilytetty aikoinaan esimerkiksi perunaa tai viljaa. Kevään kehysriihen aikaan onkin maatalouden näkökulmasta paikallaan todeta, että laarin pohja häämöttää.
