MTV:n palkittua rikostoimittajaa Rebekka Härköstä syytetään avunannosta salassapitorikokseen

”Kiistän syyllistyneeni rikokseen”, Rebekka Härkönen viestitti Ilta-Sanomille. Kuva: Timo Marttila, Mauri Ratilainen

MTV:n palkittua rikos- ja oikeustoimittajaa Rebekka Härköstä, 50, syytetään avunannosta salassapitorikokseen.

Asiasta ensin kertoneen Suomen Kuvalehden mukaan kyse on epäillystä tietovuotovyyhdistä, jossa Keskusrikospoliitin keskeneräisen huumerikostutkinnan tietoja väitetysti vuodettiin ruotsalaiselle jengipomolle Ismail Abdolle, joka tunnetaan myös nimellä Mansikka.

SK:n mukaan toimittajan epäillään toimineen asiassa välikätenä. Jutun syyttäjä ei kommentoi syytteiden sisältöä IS:lle.

IS tavoitti Rebekka Härkösen tekstiviestillä. Härkönen ilmoitti, ettei kommentoi asiaa. Hän vetosi lähdesuojaan ja asian keskeneräisyyteen.

– Kiistän syyllistyneeni rikokseen. En kommentoi asiaa enempää, Härkönen viestitti.

Rikoskokonaisuus on tullut vireille Pirkanmaan käräjäoikeuteen syyskuun lopussa. Vielä ei ole tiedossa, koska tapausta käsitellään oikeudessa.

Jutussa on kaikkiaan kolme syytettyä. Härköstä ja 27-vuotiasta miestä syytetään avunannosta salassapitorikokseen. 46-vuotiasta miestä syytetään salassapitorikoksesta.

Syytteiden sisältö tulee julkiseksi oikeuskäsittelyn alussa, joten yksityiskohdat eivät ole vielä tiedossa.

Suomen Kuvalehdelle Härkönen sanoi, ettei hänen tarkoituksenaan ole koskaan ollut tehdä rikoksia tai auttaa mitään tahoa rikoksissa.

– Koko identiteettini rakentuu täysin päinvastaisten ydinarvojen varaan, joista kaikkein tärkeimpinä vaalin kaikessa toiminnassani terveyden ja ihmishenkien sekä demokraattisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan suojelemista.

Härkönen on palkittu muun muassa Suurella journalistipalkinnolla. Kuva vuodelta 2018. Kuva: Markus Jokela / HS

Härkösen kummallakin kanssasyytetyllä on aiempaa rikoshistoriaa.

Salassapitorikoksesta syytetyllä Toni Christian Iinatilla, 46, on aiempien rikostensa vuoksi kytkös jengipomo Mansikkaan.

Iinatti istuu parhaillaan vankilassa pitkää tuomiota törkeistä huumerikoksista, jotka tehtiin osana suomalais-ruotsalaisen rikollisryhmän toimintaa.

Tampereella joulukuun 2023 ja heinäkuun 2024 välisenä aikana toimineen huumeliigan kautta kulki valtava määrä huumeita ja rahaa. Oikeus katsoi Iinatin olleen yksi liigan päätekijöistä. KRP:n käsityksen mukaan ryhmän toimintaa ohjailtiin Ruotsista Mansikan komennossa.

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Iinatin 12 vuoden ja 5 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen loppuvuonna 2024.

Avunannosta syytetty nuorempi mies, 27, on hänkin ollut virkavallan kanssa aiemmin tekemisissä. Mies on tuomittu dopingrikoksesta vuonna 2020 Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut hänet pahoinpitelystä vuonna 2019.

Vielä ei ole tiedossa, koska juttua istutaan Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Kuva: Timo Marttila

Rebekka Härkönen on tunnettu rikos- ja oikeustoimittaja ja kirjailija. Hänet on palkittu Suurella journalistipalkinnolla, Lumilapio-palkinnolla ja Sanomalehtien liiton vuoden juttu -palkinnolla.

Tällä hetkellä Härkönen työskentelee MTV Uutisten rikostoimituksessa.

Härkönen on myös kirjoittanut useita kirjoja. Palkitun Walta-dekkarisarjan uusin teos Poltetut ilmestyy marraskuussa. Härkösen ensimmäinen romaani Prinsessamekko palkittiin Suomen dekkariseuran Vuoden esikoisdekkari -kunniakirjalla. Härkönen on julkaissut myös tietokirjan Valmis tappamaan, kaksinkertaisen elinkautisvangin tarina.

Vuonna 2018 Härkönen kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa joutuneensa muuttamaan Turusta Helsinkiin juttuprojektin jälkeen saamiensa vihaviestien ja häirinnän vuoksi. Härkönen on avannut elämäänsä myös muissa lehtihaastatteluissa.

Salassapitorikoksesta on pääpiirteissään kyse siitä, että henkilön epäillään paljastaneen salassa pidettäviä seikkoja, jotka hän on saanut esimerkiksi asemansa vuoksi ja käyttänyt tietoja oman tai toisen hyödyksi.

Salassapitorikoksesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään vuodeksi.

Suomessa toimittajaa vastaan nostettu syyte salassapitorikoksesta on poikkeuksellinen. Lähtökohtaisesti salassapitovelvollisuus koskee virkamiehiä tai muita laissa määriteltyjä tahoja, eikä suoraan toimittajia. Tietovuodot ovat journalismissa tiedonhankinnan keino.

Journalistin lähteillä on myös lakiin kirjattu lähdesuoja. Se tarkoittaa, että journalistilla on oikeus olla paljastamatta lähteitään. Lähdesuojaan voi vedota myös esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Lähdesuoja voidaan murtaa laissa säädetyin edellytyksin esimerkiksi erityisen vakavan rikoksen selvittämiseksi.