Naistenpäivän marssilla maaliskuussa protestoitiin muun muassa naisiin suuntautuvaa väkivaltaa vastaan. Kuva: Lassi Rinne
Naisjärjestöjen keskusliitto vastustaa sovittelun palauttamista lähisuhdeväkivaltaa käsitteleviin rikoksiin. Sen mukaan sovittelu vähättelee väkivallan vakavuutta. Poliisihallitus esitti sovittelun palauttamista taustatilaisuudessaan keskiviikkona.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
– Vastuu väkivallan päättymisestä siirtyy uhrille, jonka tulisi kohdata väkivallan tekijä ja hyväksyä anteeksipyyntö huolimatta omista kokemuksistaan, kritisoi järjestön toiminnanjohtaja Aija Salo.
Naisjärjestöjen keskusliiton mukaan sovittelu johtaa usein vain anteeksipyyntöön, vaikka kyseessä on usein pitkäkestoinen ja vakava väkivalta.
Järjestön mukaan sovittelu ”uudistaa rakenteita”, joissa naisiin kohdistuva väkivalta nähdään perheen sisäisenä asiana. Järjestön mukaan tämä liittyy sukupuolten epätasa-arvoon.
– Naiset ansaitsevat parempaa kuin paluun järjestelmään, jossa väkivallan voi kuitata anteeksipyynnöllä, toteaa Salo.
Vain pieni osa lähisuhdeväkivallasta tulee viranomaisten tietoon.
Länsi-Uudenmaan poliisilaitos tiedotti perjantaina, että jopa 40 prosenttia sen tietoon tulevista väkivaltarikoksista on lähisuhdeväkivaltaa. Viime vuonna Länsi-Uudellamaalla poliisin tietoon tuli yli 1 500 lähisuhdeväkivaltatapausta.
Suurin osa rikosepäilyistä liittyy pahoinpitelyihin.
Poliisihallitus ehdotti taustatilaisuudessaan keskiviikkona, että sovintomenettely palautettaisiin lähisuhdeväkivaltaa koskeviin rikosepäilyihin.
Petteri Orpon (kok) hallitus kielsi sovittelun lähisuhdeväkivaltaa koskevissa rikoksissa vuoden 2025 alusta alkaen. Kiellon piiriin kuuluvat väkivaltarikosten lisäksi myös muun muassa seksuaalirikokset, laittomat uhkaukset ja vainoamiset, jos rikos kohdistuu epäillyn läheiseen. Kiellon ulkopuolella ovat asianomistajarikokset.
