Eduskunnan oikeusasiamies Jari Råman moittii Helsingin poliisia toiminnasta Elokapinan mielenosoitusten yhteydessä.
Poliisi ei laatinut kirjallisia hallintopäätöksiä mielenosoitusten päättämisestä touko- ja kesäkuussa 2025.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Mielenosoituksen päättäminen puuttuu syvästi perustuslain kokoontumisvapauteen ja vaatii kirjallisen hallintopäätöksen.
Råman pyysi Poliisihallitusta harkitsemaan yhtenäistä ohjeistusta kaikille poliisilaitoksille.
Eduskunnan oikeusasiamies Jari Råman moittii Helsingin poliisia sen toiminnasta Elokapinan mielenosoituksen kanssa.
Oikeusasiamiehen mukaan Helsingin poliisilaitos menetteli virheellisesti, kun se ei laatinut kirjallisia hallintopäätöksiä Elokapinan mielenosoitusten päättämisestä touko- ja kesäkuussa 2025 eikä antanut päätöksiä niitä pyytäneille henkilöille. Poliisin olisi pitänyt tehdä mielenosoitusten päättämisestä kirjalliset hallintopäätökset.
Mielenosoituksen päättäminen on luonteeltaan muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös, koska se puuttuu syvästi perustuslaissa turvattuun kokoontumisvapauteen, oikeusasiamiehen tiedotteessa lausutaan. Muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös on annettava kirjallisesti myös silloin, kun päätös tehdään kiireellisessä tilanteessa ensin suullisesti.
Oikeusasiamies kertoo pitävänsä Helsingin poliisilaitoksen menettelyä moitittavana. Råmanin mukaan moitteen vakavuutta lisää vielä se, että Helsingin poliisilaitoksen huomio on kiinnitetty osaan samoista kysymyksistä jo aiemmissa oikeusasiamiehen ratkaisuissa.
Lisäksi oikeusasiamies pyysi Poliisihallitusta harkitsemaan, pitäisikö sen antaa muillekin poliisilaitoksille yhtenäinen ohjeistus mielenosoitusten päättämistä koskevien päätösten laatimisesta, tiedoksiantamisesta ja kirjaamiskäytännöstä.
Asiasta oikeusasiamiehelle kannelleet arvostelivat poliisia siitä, ettei se ollut laatinut kirjallisia päätöksiä Elokapinan mielenosoitusten päättämisestä eikä antanut niitä kantelijoille tiedoksi näiden pyynnöistä huolimatta. Helsingin poliisilaitos perusteli toimintaansa sillä, ettei mielenosoituksella ollut tunnistettavaa järjestäjää, jolla olisi ollut oikeus hakea päätökseen muutosta.
Mielenosoituksen lopettamisesta täytyy antaa kirjallinen päätös, vaikkei asianosainen olisi sitä pyytänyt. Asia ei ole viranomaisen harkinnan varassa, oikeusasiamies korostaa.
Lisäksi mielenosoituksen päättäminen rajoittaa mielenosoituksen järjestäjän lisäksi myös mielenosoitukseen osallistuvien kokoontumisvapautta, eikä poliisi näin ollen voi vedota omaan arvioonsa henkilön valitusoikeudesta. Lopullinen arvio muutoksenhakuoikeudesta kuuluu tuomioistuimelle, oikeusasiamies toteaa.
Oikeusasiamiehen mukaan poliisin täytyy ensisijaisesti antaa päätöksensä tiedoksi niille tiedossa oleville henkilöille, joiden oikeusturvan kannalta päätöksellä voi olla merkitystä. Lisäksi poliisin täytyy kuitenkin antaa kirjallinen päätöksensä myös sitä pyytävälle henkilölle ”ainakin silloin, kun hän vetoaa siihen, että päätös on välittömästi vaikuttanut hänen oikeuteensa osallistua kyseiseen mielenosoitukseen”.
Jos päätös koskee laajaa tai ennalta yksilöimätöntä henkilöjoukkoa, voidaan käyttää hallintolain mukaista yleistiedoksiantoa, oikeusasiamies sanoo.
