Otkes julkaisi kuvia Euran lento-onnettomuudesta

Otkes kertoo, miten Euran tuhoisan helikopteriturman tapahtumat etenivät

Euran helikopteriturman syyksi varmistui inhimillinen virhe, kertoi Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) tiistaina.

Otkesin laatiman raportin mukaan ennen törmäystä helikopterit lähestyivät toisiaan kulmasta, josta helikopterien lentäjien oli vaikea havainnoida toistensa liikkeitä. He eivät myöskään tiedostaneet toistensa aikeita ennen yhteentörmäystä.

Helikoptereista ei löytynyt tutkinnassa teknistä vikaa, joka selittäisi onnettomuuden.

Otkes julkaisi kuvia Euran lento-onnettomuudesta 1

Otkesin rekonstruktiossa näkyy, miten helikopterit todennäköisesti osuivat toisiinsa. Kuva: Onnettomuustutkintakeskus

Otkes julkaisi kuvia Euran lento-onnettomuudesta 3

Otkesin animaatiossa havainnollistetaan, miten toinen helikopteri näkyi helikopterin ohjaamosta. Tyhjällä penkillä istui onnettomuuden hetkellä matkustaja. Kuva: Onnettomuustutkintakeskus

Kaksi helikopteria törmäsi toisiinsa Eurassa toukokuussa 2025. Molemmat helikopterit lähtivät Linnahallin helikopterilentopaikalta, ja niiden määränpäänä oli Piikajärvi Suomessa.

Kaikki helikoptereissa olleet viisi ihmistä kuolivat törmäyksessä.

Otkes julkaisi kuvia Euran lento-onnettomuudesta 5

Euran helikopterionnettomuus tapahtui 17. toukokuuta 2025. Helikopterit putosivat maahan ja vahingoittuivat korjauskelvottomiksi. Kuva: Onnettomuustutkintakeskus

Otkesin mukaan helikopterit lensivät lähekkäin koko lennon ajan muodostelmalennon kaltaisesti. Etäisyydet vaihtelivat lennon aikana, ja pienimmillään helikopterit lensivät alle 100 metrin päässä toisistaan.

Raportin mukaan kummallakaan helikopterin lentäjistä ei ollut erityistä koulutusta muodostelmalentämiseen.

Otkesin raportissa painotetaan, että muodostelmalentämistä tulisi suorittaa vain koordinoidusti, sillä siihen sisältyy riskejä.

– Kun lennetään ilman hyviä menetelmiä, voi käydä näin, tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta toteaa Otkesin tiedotustilaisuudessa.

Otkes julkaisi kuvia Euran lento-onnettomuudesta 7

Toisesta helikopterista ei jäänyt juuri mitään jäljelle pudotuksen jälkeen. Kuva: Onnettomuustutkintakeskus

Otkes julkaisi kuvia Euran lento-onnettomuudesta 9

Toisen siviilihelikopterin pyrstöpuomi oli katkennut noin puolesta välistä. Kuvaan se nostettiin takaisin rekonstruktiotarkoituksessa. Kuva: Onnettomuustutkintakeskus

Otkes julkaisi kuvia Euran lento-onnettomuudesta 11

Toisen helikopterin pyrstöpuomi oli irronnut helikopterin rungosta törmäyksessä. Kuva: Onnettomuustutkintakeskus

Otkes julkaisi kuvia Euran lento-onnettomuudesta 13

Pääroottorin toinen lapa tuhoutui tulipalossa puoliksi ja toinen katkesi törmäyksessä neljään osaan. Kuva: Onnettomuustutkintakeskus

Fakta

Otkesin johtopäätökset lento-onnettomuudesta

  1. Ilma-alusten ohjaajat lensivät samaa matkaa kohti yhteistä määränpäätä muodostelmalennon kaltaisesti. Johtopäätös: Muodostelmalennon kaltainen lentäminen sisältää muodostelmalentämisen riskit, mutta ei tarvittavia menettelyitä turvallisuuden varmistamiseksi.

  2. Yleisilmailussa ei yleensä kouluteta muodostelmalentämistä ja sen turvallisia toimintatapoja. Muodostelmalentäminen on verrattain harvinaista toimintaa. Johtopäätös: Kaikki muodostelmalentämiseen liittyvät riskitekijät ja turvalliset toimintatavat eivät välttämättä ole yleisilmailijoiden tiedossa.

  3. Helikopterien keskinäinen sijainti ja etäisyys toisiinsa nähden vaihtelivat lennon aikana. Todennäköisesti muodostelmalentämiseen liittyviä menetelmiä ei ollut sovittu. Johtopäätös: Muodostelmalentäminen tulisi suorittaa koordinoidusti. Ilman sovittuja menettelyitä keskinäisestä sijoittumisesta ja toimintatavoista toisen ilma-aluksen liikehdinnän ennakointi on hyvin vaikeaa. Tämä kasvattaa yhteentörmäyksen riskiä.

  4. Ohjaajat eivät tiedostaneet toistensa aikeita eivätkä havainneet toisiaan ennen yhteentörmäystä. Visuaaliseen havaitsemiseen ja sen rajallisuuteen liittyviä ilmailuonnettomuuksia on raportoitu myös aiemmin. Johtopäätös: Ihmisen kyky havainnoida visuaalisesti toimintaympäristöään ei ole yksinään riittävä menettely yhteentörmäysten välttämiseksi ilmailussa.

  5. ELT-hätälähetin ei aktivoitunut törmäyksessä, vaikka törmäys oli voimakas. Se, että hätälähetin ei aktivoitunut törmäyksessä, ei ollut ainutkertainen tapahtuma, ja vastaavia tapahtumia on raportoitu aiemminkin. Johtopäätös: Jos hätälähetin ei aktivoidu törmäyksessä, se voi viivästyttää pelastustoimia ja vaikeuttaa loukkaantuneiden avun saantia.

Lähde: Onnettomuustutkintakeskus.