Elämänkaarilääketieteen professori Eero Kajantie arvioi Espoon perusopetuksen johtaja Juha Nurmen lausuntoja. Kuva: Rio Gandara / HS, Mikko Törmänen
Lue tiivistelmä
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Espoon perusopetuksen johtaja Juha Nurmi yhdisti keskoset koulukiusaamisen lisääntymiseen, mutta asiantuntija kumoaa tämän väitteen.
Elämänkaarilääketieteen professori Eero Kajantie toteaa, että suurin osa pieninä keskosina syntyneistä elää normaalia elämää.
Keskosia syntyy vuosittain vain vähän, ja tutkimusten mukaan pikkukeskosilla on muita vähemmän väkivallan riskiä lisäävää käyttäytymistä.
Näytä lisää
Espoon perusopetuksen johtaja Juha Nurmi totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, että pienten keskosten pelastaminen voisi olla yksi syy siihen, miksi opettajat kohtaavat kouluissa enemmän väkivaltaa. Väkivallan lisääntymisen taustalla on vaativan tuen oppilaiden osuuden kasvu.
Kuitenkin keskoset eivät selitä opettajiin kohdistuvan väkivallan lisääntymistä.
– Siinä on hieman mutkia oiottu. Tai ei niin vähänkään, toteaa elämänkaarilääketieteen professori Eero Kajantie.
– Suurin osa pieninäkin keskosista syntyneistä elää normaalia lapsen ja nuoren elämää.
Syntymäkohorttitutkija, professori Eero Kajantie. Kuva: Mikko Törmänen
Kajantie on tutkinut pitkään keskosina syntyneiden lasten ja aikuisten terveyttä ja elämää. Keskosella tarkoitetaan vauvaa, joka syntyy ennen raskausviikkoa 37. Pikkukeskosella viitataan ennen 32:ta täyttä raskausviikkoa syntyneeseen tai alle 1,5-kiloiseen vastasyntyneeseen.
Keskoset eivät voi pelkästään jo senkään takia selittää koulumaailman haasteita, koska heitä syntyy vuosittain melko vähän. Keskosten osuus on yksittäisestä luokasta tai koulusta todennäköisesti melko pieni.
Esimerkiksi vuonna 2015 syntyneistä lapsista 5,9 prosenttia oli keskosia ja 1 prosentti pikkukeskosia.
Espoon suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön perusopetuksen johtaja Juha Nurmi. Kuva: Taru Turpeinen / Espoon kaupunki
On kuitenkin totta, että keskosilla on hieman muita suurempi riski oppimisvaikeuksiin kouluiässä ja he tarvitsevat täysiaikaisia ikätovereitaan useammin erityistä tukea koulussa.
Pikkukeskosilla riski on vielä suurempi.
– Heillä on muita useammin neuropsykiatrisia diagnooseja, autismikirjon häiriöitä, tarkkaamattomuutta ja tämän tyyppisiä asioita. Suurimmalla osalla heistä tällaisia ongelmia ei kuitenkaan ole.
Keskosilla on aikuisena keskimäärin hieman matalampi koulutustaso kuin täysiaikaisena syntyneillä, mutta ero on melko pieni.
Ei ole yhtä syytä sille, miksi keskosena syntyminen voi vaikeuttaa koulutietä myöhemmin.
Ennenaikaisena syntyminen vaikuttaa vauvan aivojen ja kehon kehitykseen, koska elämä kohdun ulkopuolella on hyvin erilaista. Ulkomaailman ärsykkeet voivat aiheuttaa stressiä vastasyntyneelle. Tämä voi olla yksi vaikuttava tekijä.
Keskosilla on myös suurempi riski aivoverenvuotoon, joka voi vaikuttaa vauvan terveyteen myöhemmin.
Keskosuuden yhteyttä varsinaiseen väkivaltaan ei ole tutkittu. Rikostuomioita saaneiden joukossa keskoset eivät eroa muista.
Tiedetään, että pikkukeskosilla on suurempi riski niin sanottuun sisäänpäin suuntautuvaan ongelmakäyttäytymiseen, joka voi tarkoittaa esimerkiksi masennus- ja ahdistushäiriöiden riskiä. Sen sijaan väkivallan riskiä lisäävää, ulospäin suuntautuvaa ongelmakäyttäytymistä pikkukeskosilla on vähemmän kuin muilla.
Kajantie muistuttaa, että moni muukin lapsen elämässä oleva asia vaikuttaa siihen, onko hänellä tuen tarvetta koulussa. Keskosuus on vain yksi tekijä.
Keskoset tarvitsevat täysiaikaisesti syntyneitä enemmän tukea koulunkäyntiin. Kuva: Vesa Moilanen / IS
