Itäisiltä ilmansuunnilta tulevan kylmän ilman todennäköisyys on noussut.
Maapallon ilmakehässä tapahtuu nyt historiallinen ilmiö, jonka seurauksia on vaikea ennustaa.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Pohjoisnavan yllä oleva polaaripyörre on heikentynyt poikkeuksellisen aikaisessa vaiheessa. Samalla stratosfäärissä, joka on ilmakehän yläosa, on havaittu äkillinen lämpeneminen.
– Eilen kello 14 se on tapahtunut, vahvistaa Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Henri Nyman perjantaina.
Tapahtuma on historiallinen, koska vastaavaa polaaripyörteen häiriötä ei ole aiemmin havaittu marraskuun näin varhaisessa vaiheessa.
Stratosfäärin äkillinen lämpeneminen nostaa lämpötilaa napa-alueen yläpuolisessa ilmakehässä jopa kymmenillä asteilla muutaman päivän aikana. Tämä voi häiritä voimakkaasti napa-aluetta kiertävää polaaripyörrettä ja muuttaa ilmavirtoja siten, että arktinen kylmyys leviää etelämmäksi esimerkiksi Aasiaan, Pohjois-Amerikkaan tai Eurooppaan.
Suomessa ilmiön vaikutukset voivat olla havaittavissa vasta viikkojen kuluttua.
Nymanin mukaan itäisiltä ilmansuunnilta Suomeen kulkevan kylmän ilman todennäköisyys on kuitenkin kasvanut.
Muutos näkyy jo tuoreissa kausiennusteissa, jotka viittaavat siihen, että Suomen talvi voi olla aiempia arvioita kylmempi jopa kevättalveen asti.
– Ennuste on muuttunut aika paljon jo marras–joulukuun osalta, kun läntinen ilmavirtaus Atlantilta on ennusteissa heikentynyt selvästi ja siirtynyt etelämmäksi. Tämä voisi tarkoittaa lumisempaa ja pysyvämpää talvea jo etelään, kun taas pohjoisessa pakkanen voisi olla jo kireää, Nyman sanoo.
Nyman huomauttaa, että ennusteisiin liittyy paljon epävarmuutta, sillä näin varhaisesta polaaripyörteen heikkenemisestä ei ole käytettävissä kunnollista vertailuaineistoa.
– Historiasta ei oikein löydy vertailukohtaa tälle, joten tiedeyhteisössäkin jännityksellä odotetaan, millaisia seurauksia tällä voi olla.
Sää voi kylmentyä kunnolla loppuvuodesta. Nymanin mukaan pieni muutos matalapaineiden reitissä voi kuitenkin kääntää sään ihan päin vastaiseksi, sillä lämpimiä ilmamassoja löytyy tähän aikaan vuodesta vielä paljon myös muualla kuin Atlantilla. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Polaaripyörteen heikkeneminen ei siis automaattisesti tarkoita hyytävää pakkastalvea Suomessa.
Sääennusteisiin vaikuttavat myös muut ilmiöt, kuten Tyynenmeren voimakas El Niño, joka suosii alkutalvella lauhoja länsivirtauksia.
Lisäksi mahdollisten sulkukorkeapaineiden sijainti ratkaisee, suuntautuuko arktinen kylmyys Suomeen vai muualle maailmaan. Myös pohjoisten merialueiden tavanomaista lämpimämmät vedet voivat lieventää pakkasia ja lisätä sateita.
Forecan päivystävä meteorologi Anna Latvala korostaa myös, että polaaripyörteen poikkeuksellisen heikkenemisen vaikutukset Suomen säähän ovat vielä epävarmoja.
Latvalan mukaan sää saattaa viilentyä marraskuun lopussa tai joulukuun alussa, mutta mahdollisen kylmenemisen voimakkuutta ei vielä pystytä tarkasti arvioimaan.
Toistaiseksi Suomen sää näyttää jatkuvan tavanomaisena tai tavanomaista lämpimämpänä seuraavat kaksi–kolme viikkoa.
Latvala huomauttaa myös, että pitkään jatkuneen lauhan sään jälkeen talven saapuminen ja lämpötilojen lasku voivat tuntua ihmisistä erityisen kylmiltä, vaikka kyse olisi vuodenaikaan nähden aivan tavallisesta säästä.
Meteorologit seuraavat nyt poikkeuksellisen polaaripyörrehäiriön kehitystä tarkasti, sillä sen vaikutukset voivat muuttaa alkutalven sääennusteita merkittävästi.
– Ilmiö tekee ennusteen epävarmemmaksi. Se voi muuttaa Suomenkin sään poikkeukselliseksi, mutta sen vaikutuksia ei vielä voi sanoa varmaksi.
