Keski-Suomen hyvinvointialue on asukaslukuun suhteutettuna eniten alijäämäinen. Kuvassa näkyy Jyväskylän keskussairaala Nova. Kuva: Petteri Kivimäki
Sairaalapäivystyksessä käy usein potilaita, jotka eivät ole ottaneet yhteyttä etukäteen. Tämä aiheuttaa ruuhkia, uutisoi Yle.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Kymenlaakson hyvinvointialueen akuuttipalveluiden vastuuylilääkäri Kimmo Salmio kertoo Ylelle, että kaikki päivystykseen saapuvat potilaat eivät välttämättä tarvitse käyntiä paikan päällä. Sairaanhoitaja arvioi etukäteen, voiko asian hoitaa etäyhteydellä vai onko potilaan tultava terveysasemalle tai sairaalaan.
Kymenlaaksossa vuonna 2025 käyneistä potilaista noin 40 prosenttia ei ollut ottanut yhteyttä sairaalaan etukäteen, kertoo Yle.
Päivystysten ruuhkat johtuvat osittain myös hyvinvointialueiden vaikeista taloustilanteista.
Suomessa osa hyvinvointialueista on merkittävästi alijäämäisiä. Valtionvarainministeriön mukaan hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä vuoden 2025 lopussa oli 1,7 miljardia euroa.
Alijäämä tarkoittaa, että hyvinvointialueen menot ylittävät valtion rahoituksen.
Selvästi suurimmat asukaskohtaiset alijäämät ovat Keski-Suomen, Itä-Uudenmaan ja Lapin hyvinvointialueilla.
Valtiovarainministeriön mukaan hyvinvointialueiden taloustilanne kuitenkin parani vuonna 2025. Parannukseen vaikuttivat alueiden toteuttamat säästöt ja muut sopeutustoimet sekä se, että rahoitusta tarkistettiin jälkikäteen vastaamaan tarkemmin todellisia kustannuksia.
Pienistä taloudellisista elpymisen merkeistä huolimatta hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on silti haastava. Esimerkiksi toukokuussa Ilta-Sanomat uutisoi, että Kemissä sijaitsevan Länsi-Pohjan sairaalan palveluja supistetaan.
Viime vuosina terveyspalveluihin pääsyä on hidastanut myös hoitajapula.
