Puolustusvoimat varoittaa: Suomen tulevaisuuden näkymät ovat epävarmat tai sota Euroopassa

Putin puhui poikkeuksellisella tavalla Ukrainan sodasta aiemmin elokuussa.

Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen raportti esittää Suomelle kaksi tulevaisuuden vaihtoehtoa vuodelle 2040: epävarmuus jatkuu tai Euroopassa on sota.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki pitää todennäköisimpänä epävarmuuden jatkumista, jossa Venäjä lisää hybridivaikuttamista ja sotilaallista läsnäoloa Pohjois-Euroopassa.

Linnainmäki nostaa esiin kolmannen vaihtoehdon: Venäjä häviää Ukrainassa, mikä voisi johtaa muutokseen Venäjän ulkopolitiikassa.

Linnainmäen mukaan kolmas vaihtoehto ei ole todennäköinen, muun muassa koska presidentti Donald Trumpin Yhdysvallat ei tue Ukrainaa riittävästi.

Onko Suomen tulevaisuudesta todella tulossa synkkä?

Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tuoreessa raportissa eritellään kaksi vaihtoehtoa vuodelle 2040: epävarmuus jatkuu tai Euroopassa on sota. Jälkimmäinen skenaarioista on synkempi, mutta ei ensimmäinenkään ole valoisammasta päästä.

Parhaassa tapauksessa kumpikaan skenaarioista ei käy toteen, ainakaan täysimääräisesti, sanoo tutkija Joel Linnainmäki Ulkopoliittisesta instituutista.

Skenaariot nimittäin auttavat varautumaan erilaisiin uhkakuviin ja sitä kautta toivottavasti estämään sen, mitä pahimmillaan voisi tapahtua.

– Raportissa korostetaan, ettei Suomen pitäisi vain pyrkiä selviytymään, vaan Suomi voi ottaa Naton jäsenenä toimijuutta. Sillä voidaan välttää tiettyjä asioita.

Linnainmäki muistuttaa, että skenaariot ovat mahdollisia kehityskulkuja, eikä niiden avulla yritetä varsinaisesti ennustaa tulevaisuutta.

Todennäköisimpänä Linnainmäki pitää ”epävarmuus jatkuu” -skenaariota. Samankaltaisessa tilanteessa elämme Linnainmäen mukaan pitkälti jo nyt.

”Epävarmuus jatkuu” -skenaariossa sotilaallisen voimankäytön uhka jatkaa kasvamistaan Euroopassa. Eurooppalaiset maat joutuvat ottamaan enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan, kun Yhdysvaltojen rooli Natossa heikkenee.

Osana Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen raporttia järjestettiin työpaja, johon myös tutkija Joel Linnainmäki osallistui. Muutoin hän ei osallistunut tutkimuksen tekoon. Kuva: Lassi Rinne

Samaan aikaan Venäjä jatkaa hybridivaikuttamista, kyberoperaatioita, sabotaaseja ja informaatiovaikuttamista. Venäjän riskinottohalu myös kasvaa.

Skenaariossa on eritelty Venäjälle tiettyjä tuttuja temppuja, joita maa on Linnainmäen mukaan käyttänyt aiemmin ja käyttää luodakseen painetta.

– Ydinaseiden testaaminen, joukkojen keskittäminen, yllättävät sotilasharjoitukset, ilmatilaloukkaukset… Linnainmäki listaa.

Venäjä on esimerkiksi laajentanut sotilasinfrastruktuuriaan lähellä Suomea ja voisi arvioiden mukaan tuoda kymmeniätuhansia sotilaita lisää rajan läheisyyteen.

– Venäjä valmistautuu siihen, että Pohjois-Euroopassa olisi tulevaisuudessa merkittävästi enemmän sotilaallista läsnäoloa kuin ennen Ukrainan sotaa. Se on yksi suunta, johon olemme menossa, Linnainmäki toteaa.

– Raportissa kysytään osuvasti, miten estetään se, että emme joudu pelkästään reagoimaan, jolloin Venäjä voisi kuormittaa Suomen puolustuksen resursseja, hän pohtii.

Entäpä skenaario ”sota Euroopassa”?

Siinä Yhdysvallat on vetäytynyt suurilta osin Euroopasta, jolloin Naton pelote pettää, ja Venäjä käyttää sitä hyväkseen. Venäjä muun muassa esittää Suomelle uhkavaatimuksen turvatakuista, ja kun Suomi kieltäytyy, Venäjä hyökkää.

Linnainmäestä on hyvä, että sodan mahdollisuudesta puhutaan avoimesti, koska niin pahin voidaan välttää. Skenaariossa hänen mukaansa on paljon sellaista, mitä tutkijapiireissä on pitkään pohdittu.

Skenaariossa Yhdysvallat on kiireinen Kiinan haltuunsa ottaman Taiwanin suhteen.

– Se voisi luoda strategisen mahdollisuuden Venäjälle kokeilla Natoa, kun Yhdysvallat olisi kiinni muualla kuin Euroopassa.

– Euroopan on kaikin keinoin vältettävä Naton hajaantuminen, jottei Euroopan vastaus Venäjän provokaatioihin tai operaatioihin jäisi vain yksittäisten maiden varaan. Se on aito riski.

Kolmaskin vaihtoehto on olemassa, tosin sellaista ei raportissa käsitelty.

– Kaikkein positiivisin vaihtoehto Suomelle ja Euroopalle olisi, että Venäjä ei saavuta tavoitteitaan Ukrainan sodassa. Se voisi johtaa tilanteeseen, jossa kotirintama romahtaisi Venäjällä ja muutos ulkopolitiikassa olisi mahdollista, Linnainmäki sanoo.

Jos Venäjä häviäisi Ukrainassa, sen sotilaalliset ja taloudelliset kyvyt romahtaisivat, jolloin se ei voisi jatkaa laajentumispyrkimyksiä Ukrainaa pidemmälle, Linnainmäki arvioi.

– Tästä ollaan kuitenkin kaukana. Vaikka Ukraina on menestynyt hyvin droonisodankäynnissä, Ukrainan tilanne ei ole helppo. Venäjä ei näytä olevan luovuttamassa – päinvastoin. Myös uhka ballistisista ohjuksista tekee suurta tuhoa ukrainalaiseen yhteiskuntaan.

Yhdysvaltojen ja maan presidentin Donald Trumpin toiminnassa pitäisi tapahtua suuri muutos, mutta sellaista ei ole näkyvissä. Tällä hetkellä Yhdysvallat käyttää ilmatorjuntaohjuksia Iranissa, eikä voi tai halua toimittaa niitä Ukrainalle. Trump on myös ollut ailahteleva Venäjä-pakotteiden ja muutoinkin Ukrainan tukemisen suhteen.

Kolmas vaihtoehto ei siksi ole Linnainmäestä kovinkaan todennäköinen. Euroopalla on kuitenkin yhä mahdollisuus toimia sen saavuttamiseksi, Linnainmäki sanoo.