Rappiostriimaaja vahingoitti itseään torstaina suorassa lähetyksessä. Nyt hän on kuollut.
Lue tiivistelmä
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Kotkalaisen rappiostriimaajan itsetuhoinen video leviää sosiaalisessa mediassa ja voi päätyä lasten nähtäville.
Mannerheimin lastensuojeluliiton mediakasvatuksen asiantuntija Jenni Nevala kehottaa vanhempia pysymään rauhallisina ja keskustelemaan asiasta lasten kanssa rehellisesti mutta ikätasoisesti.
Nevalan mukaan kotona on tärkeää vaalia turvallista ilmapiiriä ja seurata lapsen vointia sekä mielialaa.
Näytä lisää
Kotkalainen rappiostriimaaja kuvasi torstaina suorassa lähetyksessä itsetuhoista materiaalia itsestään. Asiasta tuli useita ilmoituksia hätäkeskukseen. Poliisi ja ensihoito kävivät paikalla. Henkilö vietiin jatkohoitoon.
Digi- ja väestötietovirasto vahvisti Ilta-Sanomille keskiviikkona, että kyseinen striimaaja on kuollut.
Lue lisää: Rappiostriimaaja kuoli – vahingoitti itseään vakavasti livessä viime viikolla
MLL:n mediakasvatuksen asiantuntija Jenni Nevala.
Videotallenne lähetyksestä leviää nyt sosiaalisessa mediassa, missä se voi päätyä myös lasten ja nuorten katsottavaksi. Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) mediakasvatuksen asiantuntija Jenni Nevala muistuttaa, että lapset ja nuoret voivat törmätä järkyttävään sisältöön myös tahtomattaan esimerkiksi ryhmäkeskusteluissa.
– Tärkeä muistutus vanhemmille on pysyä itse rauhallisena, Nevala sanoo.
Jos asia tulee kotona puheeksi, Nevalan mukaan on tärkeää kuunnella lasta, antaa tilaa keskustelulle ja olla läsnä.
– Kunnioittaa niitä lapsen kaikenlaisia tunteita ja ajatuksia, mitä se ikinä herättääkään. On hyvä seurailla lapsen vointia ja mielialaa ja tehdä selväksi, että tästä voidaan jatkaa ja jutella.
Nevalan mukaan lapsen kysymyksiin tulee vastata rehellisesti, mutta lapsen tasoisesti.
– Muuten mielikuvitus täyttää tyhjää tilaa. Turvallisista rutiineista kiinni pitäminen auttaa, jos on jotain järkyttävää tullut vastaan.
Ahdistavaan sisältöön voi törmätä myös tahtomattaan. Kuva: Eetla Leinonen
Kotona kannattaa vaalia turvallista ja rauhallista ilmapiiriä ja tehdä selväksi, että lapsi voi tulla juttelemaan mieltä painavista asioista koska vain, Nevala muistuttaa. Mahdolliselle keskustelulle voi luoda tilaa esimerkiksi yhteisillä ruoanlaittohetkillä, kävelyillä tai muulla yhteisellä ajanvietteellä.
Nevalan mukaan lapset reagoivat järkyttäviin asioihin yksilöllisesti, ja lapsen vointia ja mielialaa on hyvä seurata.
– Reaktiot voivat olla tosi erilaisia. Toinen vetäytyy sisään ja hiljenee, joku voi nauraa ja vitsailla. Kännykän käyttö saattaa lisääntyä tai loppua totaalisesti. Vanhemmat varmasti tuntevat omat lapsensa ja huomaavat muutoksen käytöksessä.
Jos huomaa lapsen käytöksessä muutoksia eikä lapsi itse aloita keskustelua, asiasta voi Nevalan mukaan kysyä suoraan.
– ’Luin tällaisesta tapauksesta, oletko kuullut, että tällaista on käynyt?’ Tai jos tietää, että lapsi on törmännyt järkyttävään sisältöön, niin voi sanoa esimerkiksi, että ’Minusta tuntuu, että mietit nyt sitä ikävää tapahtumaa. Miltä sinusta tuntuu? Haluaisitko jutella siitä?’
Lasten netin käytöstä on hyvä olla kiinnostunut samaan tapaan kuin heidän menemisistään kodin ulkopuolella. Kuva: Emilia Kangasluoma
Nevala muistuttaa myös ennakoinnin tärkeydestä. Asioista ei pitäisi puhua vain silloin, kun ne tapahtuvat, vaan ikätasoisesti jo etukäteen. Mitä tehdään silloin, jos törmätään netissä ahdistavaan tai pelottavaan sisältöön, esimerkiksi pelottavaan videoon tai hurjaan uutiseen?
Nevalan mukaan tärkeintä on sulkea sisältö heti eikä jäädä katsomaan sitä. Sen jälkeen kertoa tapahtuneesta jollekin luotettavalle aikuiselle.
Sisältöä ei kannata jakaa eteenpäin eikä tykätä siitä, jotta algoritmit eivät ala syöttämään lisää ahdistavaa sisältöä.
– Helposti hujahtaa kaninkoloon, jossa sellaista sisältöä alkaa tulla entistä enemmän. Kaikki nämä keskustelut kannattaa käydä etukäteen, Nevala sanoo.
Arjessa Nevala suosittelee olemaan kiinnostunut lapsen elämästä ja pitämään yllä keskusteluyhteyttä. Kysyä kuulumisia, miten koulupäivä on mennyt, kenen kanssa on jutellut ja mistä.
– Tavallista jutustelua, niin ikävistäkin asioista on silloin helpompi puhua ja kynnys on matalampi.
Fakta
Tukea vanhemmuuteen ja perhearkeen
-
MLL:n Vanhempainnetti tarjoaa monipuolisesti tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä vauvaikäisestä nuoreen.
-
MLL:n Vanhempainpuhelin: 0800 92277. Maksuton palvelu päivystää arkisin.
-
MLL:n verkkosivuilla on myös chat ja nettikirjepalvelu.
Rappiostriimauksessa on kyse ilmiöstä, jossa usein päihtyneet henkilöt kuvaavat itseään suorissa lähetyksissä eri alustoille.
Lähetysten aikana katsojat voivat lahjoittaa rappiostriimaajille rahaa samalla, kun rappiostriimaaja käyttää päihteitä. Livelähetysten seuraamisesta on tullut sosiaalisessa mediassa suosittua.
Nevala kuvailee rappiostriimausta eräänlaiseksi tosi-tv:n epäterveelliseksi muodoksi, joka vetoaa ihmisen uteliaisuuteen.
– Vaikutukset ovat tietenkin yksilöllisiä, mutta se voi aiheuttaa lapsissa pelkoa, ahdistusta, surua, hämmennystä. Jos rappiostriimaus normalisoi tai jopa romantisoi sellaista elämäntapaa, itsetuhoista käytöstä tai päihteiden käyttöä, se voi olla tosi vahingollista lapsille ja nuorille seurata sellaista.
Nevalan mukaan vanhempien on hyvä olla tietoisia lasten netin käytöstä samalla tavalla kuin siitä, kenen kanssa lapset hengailevat ulkona tai kaupungilla.
– Jos tietää, että oma lapsi seuraa tällaista, niin siitä olisi tosi tärkeää käydä keskustelua, että tällainen sisältö ei ole hyväksi kenenkään hyvinvoinnille.
