Ristikon natsivihjeet järkyttivät – muistatko nämä rasismikohut?

Perheenäiti hämmästyi Mammuttimarkkinoilta ostetun ristikkolehden sisältöä.

Citymarketeissa myynnissä ollut Mammutti-ristikot-lehti nousi uutisotsikoihin torstaina, kun lehden ostanut ja sitä täyttämään ryhtynyt Ilta-Sanomien lukija kertoi järkyttyneensä sen sisällöstä.

Lohjalainen Tuulikki kertoi hämmentyneensä huomattuaan lehden ristikoissa toistuvia viittauksia natsi-Saksaan. Kummastusta herätti muun muassa selkeä kuvavihje, jonka ratkaisusanaksi tuli hakaristi. Hitler-vinkin vastaukseksi puolestaan sopi Heil ja itsensä Adolf Hitlerin kasvokuvan vastaukseksi Aatu.

Mammutti-ristikot-lehden vihjeet herättivät hämmennystä Ilta-Sanomien lukijassa. Kuva: Lukijan kuva

Kun Ilta-Sanomat otti lehden tarkempaan tarkasteluun, kävi ilmi, että kansallissosialistien aikaan viittaavia vinkkejä suorastaan vilisi lehden sivuilla. Esimerkiksi Hitlerin kuvia näkyi ristikoissa neljästi.

Torstai-iltana Kesko ilmoitti vetävänsä Mammutti-ristikot pois myynnistä.

Monet muutkin kauppojen hyllyiltä löytyvät tuotteet ovat joutuneet aikoinaan rasismikeskustelun kohteiksi. Kokosimme yhteen tunnetuimpia tapauksia vuosien varrelta – montako niistä muistat?

Brunbergin suklaasuukot saivat uuden nimen

Porvoon Brunbergin valmistamat suklaakuorrutteiset vaahtomakeiset tunnettiin vuosikymmenten ajan nimellä, joka katsottiin vuosituhannen vaihteessa siinä määrin rasistiseksi, että nimi päätettiin kokonaan vaihtaa.

Vuonna 2001 tuote ristittiin Brunbergin Suukoiksi. Samalla uudistettiin pakkauksessa ollutta piirroskuvaa tummaihoisesta pariskunnasta.

Nimenvaihdos ei miellyttänyt kaikkia. Brunbergin silloinen toimitusjohtaja Tom Brunberg kertoi Ilta-Sanomille toukokuussa 2001, että muutoksesta saatu palaute oli lähes yksinomaan kielteistä. Myös yhtiö itse piti tuolloin muutosta harmillisena.

– Se ei todellakaan ole rasistinen kannanotto. Minun mielestäni se on yleisestikin ymmärretty leikkimieliseksi. Tietenkin ajat muuttuvat, Brunberg totesi.

Tummaihoinen suuteleva pariskunta säilyi suukkopakkauksissa vielä pitkään, kunnes Brunberg päätti vuonna 2020 luopua myös siitä. Parin tilalle tuli Porvoon kaupunkimaisemaa esittävä piirros.

Piirros tummaihoisesta pariskunnasta sai väistyä uuden kuvituksen tieltä vuonna 2020. Kuva: Aku Isotalo / HS

Karikatyyripiirros tummaihoisesta ihmisestä katosi lakritsipaketista

Fazerin lakritsipatukoiden kääreitä koristi vuosikymmenten ajan tummaihoinen piirroshahmo. Vuodesta 1927 käytössä ollut, muutamaan kertaan muuteltu kuva alkoi herättää vähitellen arvostelua niin Suomessa kuin ulkomaillakin, sillä sen katsottiin ylläpitävän rasistisia stereotypioita.

Myös Suomen kuluttajaviranomaiset ja silloinen vähemmistövaltuutettu kiinnittivät huomiota hahmon mahdolliseen loukkaavuuteen.

Fazerin lakritsin vanha kuvitus lähti vaihtoon vuonna 2008. Kuva: Tomi Vuokola

Vuonna 2007 Fazer ilmoitti luopuvansa hahmosta. Se siirtyi lopullisesti historiaan helmikuussa 2008, jolloin esiteltiin uusi lakritsipakkaus. Siinä ihmishahmo oli korvattu lakritsia muistuttavalla kuviolla.

– On tärkeää pysyä ajan hengessä mukana ja kehittää lakritsia edelleen. Tuttu maku ja laatu ovat tietysti ennallaan nyt ulkoasun päivityksenkin jälkeen, sanoi Cloetta Fazer Makeiset Oy:n toimitusjohtaja Tom Lindblad Ylelle uuden lakritsikääreen julkistamisen jälkeen.

Fazerin lakritsipakkauksia koristaa nykyisin yksinkertainen kuvio. Kuva: Antti Yrjönen / HS

Eskimo-jäätelö nimettiin uudelleen

Pingviinin Eskimo-jäätelöpuikko joutui rasismikeskustelun kohteeksi kesällä 2020. Keskustelu sai pontta Suomessa sen jälkeen, kun yhdysvaltalainen jäätelövalmistaja Dreyer’s Grand Ice Cream ilmoitti luopuvansa oman Eskimo Pie -jäätelönsä nimestä, kertoi Yle kesäkuussa 2020.

Eskimo-sanaa arvosteltiin vanhentuneeksi ja loukkaavaksi nimitykseksi arktisten alueiden alkuperäiskansoille. Monet esimerkiksi Grönlannin ja Kanadan alkuperäiskansojen edustajat käyttävät mieluummin muita nimityksiä.

Suomessa jäätelöitä valmistava Froneri Finland ilmoitti marraskuussa 2020, että Eskimo-nimi jää historiaan ja jäätelöt ristitään Pingviini-puikoiksi keväällä 2021. Yhtiö perusteli päätöstä tasa-arvolla ja kunnioituksella alkuperäiskansoja kohtaan.

Nimenmuutos jakoi mielipiteitä sosiaalisessa mediassa. Osa piti sitä tarpeellisena, kun taas osa arvosteli päätöstä liioiteltuna.

Eskimo-jäätelö sai uuden nimen keväällä 2021. Kuvassa jäätelön vanhat kääreet. Kuva: Aleksi Jalava

Mustapekka-nimi poistui Valion ruokakermasta

Myös Valion Mustapekka-nimiset tuotteet nousivat aikanaan keskusteluun rasistisina pidetyistä tuotenimistä.

Mustapekka tunnettiin alun perin pippurilla maustettuna juustona. Vaikka juusto oli poistunut Valion valikoimasta jo aiemmin, nimi säilyi edelleen ruokakermapakkauksen kyljessä.

Kesällä 2020 Valio kertoi uudistavansa ruokakerman nimeä ja ilmettä. Yhtiön mukaan päätös nimen muuttamisesta oli tehty jo vuodenvaihteessa eli ennen kesän vilkasta keskustelua rasistiseksi koetusta tuotemerkistä. Nykyisin ruokakerma tunnetaan nimellä Pippuripekka.

Valion turkkilaisen jogurtin mieshahmo vaihtoon

Kesällä 2020 keskustelua herätti myös Valion turkkilaisen jogurtin pakkaus.

Jogurttipurkin kyljessä oli piirros miehestä, jonka päässä oli punainen fetsi-päähine. Kuvituksen katsottiin perustuvan vanhentuneeseen ja stereotyyppiseen käsitykseen turkkilaisuudesta.

Valio ilmoitti kesäkuussa 2020 luopuvansa turkkilaisen jogurtin stereotyyppisestä kuvituksesta. Yhtiön mukaan päätöksen taustalla oli jo aiemmin tehty ihmisoikeusvaikutusten arviointi, jonka perusteella yhtiö oli uudistanut markkinointiperiaatteitaan. Valio oli kirjannut periaatteisiinsa, ettei sen markkinointi saa edistää esimerkiksi kansalaisuuteen tai syntyperään perustuvaa syrjintää.

Turkkilaisen jogurtin lisäksi yhtiö ilmoitti arvioivansa myös bulgarialaisen ja kreikkalaisen jogurtin pakkauskuvituksia.

Valio luopui jogurttipurkin kyljessä olleesta piirroksesta, joka yhdistettiin vanhentuneeseen ja stereotyyppiseen käsitykseen turkkilaisuudesta. Kuva: Jarmo Österman

Afrikan tähti -pelistä räjähti rasismikohu Helsingin yliopistolla

Monelle tuttu Afrikan tähti -lautapeli on herättänyt aika ajoin keskustelua rasismista ja kolonialismista. Vuonna 2021 peli nousi uutisotsikoihin Helsingin yliopiston opiskelijatapahtuman vuoksi.

Maantieteen opiskelijoiden fuksiaisissa erään opiskelijaryhmän pukeutumisteemaksi oli valittu Afrikan tähti. Saksalainen vaihto-opiskelija arvosteli teemaa Instagramissa ja nosti esiin lautapeliin yhdistyvät kolonialistiset mielikuvat.

Kohu levisi nopeasti sosiaalisessa mediassa ja käynnisti laajemman keskustelun pelin sisällöstä.

Tuorein Afrikan tähti -kohu ajoittuu vuodelle 2025. Kuva: Timo Marttila

Arvostelijoiden mukaan Afrikan tähti kuvastaa Afrikkaa eurooppalaisesta näkökulmasta mantereena, jolta etsitään ja kerätään jalokiviä. Pelin on katsottu toistavan siirtomaa-aikaan liittyviä mielikuvia. Toisaalta monet puolustivat peliä suomalaisena klassikkona, jonka tarkoituksena on viihdyttää eikä suinkaan loukata ketään.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta pyysi tapahtunutta anteeksi. Ylioppilaskunta katsoi, että opiskelijatapahtumien haitallisia stereotypioita vahvistavat teemat olivat osa laajempaa ongelmaa.

Vuonna 2025 pelistä syttyi jälleen kohu, kun Turun päiväkodeissa pelit päätettiin kerätä pois lasten käytöstä. Turun apulaispormestari Piia Elo (sd) kertoi tuolloin, että lapsille halutaan tarjota päiväkodeissa sellaista materiaalia, joka vastaa ”tämän päivän maailmaa”.

Vuonna 2021 pelistä tehtiin juhlaversio pelin 70-vuotisen taipaleen kunniaksi. Juhlapainoksessa pelin rosvohahmot korvattiin panttereilla. Elo ei tiennyt, aiotaanko peli korvata uudistetulla versiolla vai poistuuko se pysyvästi Turun päiväkodeista.

– On syytä keskustella, onko syytä tuoda sinne ne uudet versiot ennemmin, jotta kukaan ei tunne turvattomuutta tai ulkopuolisuutta, emmekä tue tällaista institutionaalista rasismia. Maailma muuttuu ja meidän on syytä pitäytyä muutoksessa mukana, Elo sanoi.

Afrikan tähden vuonna 2021 julkaistussa juhlaversiossa rosvohahmot korvattiin panttereilla. Kuvassa perinteinen rosvonappula. Kuva: Timo Marttila