Saara Kankaanrinnan kolumni: 32 000 jalkapallokentän kokoinen aarreaitta rauhoitettiin Jurmossa

Miten iso alue on 32 000 jalkapallokenttää? Sen kokoinen on uusi rauhoitettu merialue Jurmon saaren ympärillä. Nyt ei näperrellä!

Jurmon osakaskunta teki historiallisen päätöksen ja rauhoitti yli 23 000 hehtaarin merialueen. Kiitos! Baltic Sea Action Group -säätiö on ollut aloitteentekijä ja asiantuntija tässä yhteistyössä.

Jurmon valtava rauhoitusalue on meriluonnon aarreaitta. Alueella on laajoja meriajokasniittyjä sekä vedenalaisia riuttoja ja laguuneja.

Pinnanalainen elonkirjo on ollut vähäisen huomion kohteena. Ketä kiinnostavat merenpohjan niityt tai riutat? Ainakin kalanpoikasia, jotka tarvitsevat suojaa. Jurmon alue on myös linnuille erityisen arvokas.

Meriluonnon vaalimisen ohella on tärkeää säilyttää elinvoimainen saaristokulttuuri. Rauhoitusmääräykset on muotoiltu yhdessä osakkaiden kanssa niin, etteivät ne vaikeuta liikaa saaren asukkaiden elämää.

Saarelaiset osaavat elää alueella luontoa kunnioittaen. Rauhoitusmääräykset varjelevat meriluontoa isommilta ihmispaineilta.

Rauhoitus perustuu vapaaehtoisuuteen ja tehdään korvauksetta. Monimuotoisuus on talletus tulevaisuudelle, ja kasvaa korkoa korolle.

***

Ihminen tarvitsee vettä ja happea yhtä lailla kuin kasvi tai muu eläin. Jostain syystä emme kuitenkaan ihan ymmärrä, että happi ja vesi tulevat luonnosta. Jos ymmärtäisimme tämän, loogisesti varjelisimme emmekä tuhoaisi luontoa.

Tämän nurinkurisen logiikan myötäisesti kansainvälinen sopiminen on valtavan hidasta. Sopimuksia valmistellaan tavoitteena turvata luontoa riittävästi. Sitten useimmat maat neuvottelevat niistä tavoitteenaan suojella minimimäärä mahdollisimman löysästi.

Nämä globaalit neuvotteluprosessit kestävät vuosia tai vuosikymmeniä. Arvostan suuresti suomalaisiakin virkamiehiä, jotka vääntävät sitkeästi yötä myöten yksimielisyyttä kasaan.

Montrealissa sovittiin neljä vuotta sitten YK:n voimin uusista tavoitteista. Tavoite on kirkas: pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuus elpymään.

Maat sopivat suojelevansa 30 prosenttia maa- ja merialueistaan ja ennallistavansa 30 prosenttia heikentyneistä alueistaan. Siihen on kolme vuotta aikaa.

***

Työlle käy allekirjoitusten jälkeen usein kuin jouluna päätetylle kuntokuurille. Se alkaa tammikuussa, mutta minkä vuoden, sitä ei tiedä. Sopiminen on hidasta, ja sovittujen asioiden muuttuminen teoiksi on hidasta.

Jos meillä olisi aikaa odotella, mikäs siinä. Mutta kun olemme jo myöhässä. Ja savotasta tulee sitä kalliimpi, mitä pitemmälle se venyy.

Tästä syystä vapaaehtoiset toimet ovat elintärkeitä suunnannäyttäjiä. Ne luovat uskoa toteutukseen ja käynnistävät, nopeuttavat ja tehostavat yhteistä urakkaa.

Baltic Sea Action Groupin työssä on kaksi kärkeä. Pilottialueet näyttävät, että muutos on mahdollinen. Isot hehtaarimäärät näyttävät, että muutos on todellinen.

Aaltoliike teoille ja yhteistyölle!

Kirjoittaja on Baltic Sea Action Group -säätiön perustaja ja ympäristövaikuttaja.