Kuivuus on paljastanut hylyt Saimaalla. Kuva: Mikko Nikkinen
Matalan vedenpinnan myötä vanhojen alusten hylkyjä on tullut esiin Saimaalla Etelä-Karjalassa, kertoo Helsingin Sanomat.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
HS:n mukaan Saimaalla veden pinta on tällä hetkellä Lappeenrannan alueella noin 25 senttiä pitkäaikaista keskiarvoa alempana.
Erilaisilla alueilla Lappeenrannan ympäristössä hylyt ovat nousseet esiin vedenpinnasta. HS:n mukaan suurin osa hylkyistä on moottorittomia lotjia, jotka ovat olleet käytössä 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Aluksia on hyödynnetty muun muassa tukkien, halkojen ja sahatavaran kuljetuksessa.
HS:n mukaan lotjien käyttö Saimaalla väheni, kun Saimaan kanavan liikenne Suomenlahdelle loppui talvisodan jälkeen. Talvisodassa kanavan toinen pää jäi alueelle, joka luovutettiin Neuvostoliitolle.
Hylkyyn on jäänyt vedenkorkeuden raja. Kuva: Mikko Nikkinen
Hylyt näkyvät erityisellä tavalla myös ilmasta. Kuva: Mikko Nikkinen
Lotjat ovat jääneet veden pinnan ylle, kun järven pinta on laskenut. Kuva: Mikko Nikkinen
Museovirasto on kartoittanut osan Saimaan hylyistä.
Poikkeuksellisen voimakas kuivuus on aiheuttanut muitakin vaikutuksia. Esimerkiksi Energiateollisuus on ilmoittanut, että kuivuus on vähentänyt vesivoiman tuotantoa Suomessa. Vesivoimaa on tuotettu lähes 16 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa.
Monien järvien vedenpinta on poikkeuksellisen alhaalla. Esimerkiksi mökkien laitureita on jäänyt kuiville alueille. Saimaan ja Pielisen juoksutuksia on ollut tarpeen laskea.
Kuivuus vaikuttaa myös maatalouteen.
