Venäjän kansalaisuudesta luopuminen on mahdollista, mutta se vaatii aikaa, varoja ja kärsivällisyyttä. Kuva: Juha Metso, IS
Venäjän Ukrainaa vastaan käymä sota näkyy Suomessa myös siten, että monet kaksoiskansalaiset ovat luopuneet Venäjän kansalaisuudestaan. Neljän ensimmäisen sotavuoden aikana tällaisia henkilöitä on kertynyt yhteensä 364.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
IS pyysi Digi- ja väestötietovirastolta tietoja siitä, kuinka moni kaksoiskansalainen on luopunut Venäjän kansalaisuudestaan vuosina 2021–2025.
Tilastosta käy ilmi, että vuonna 2021 Venäjän kansalaisuus päättyi 24 henkilölle. Venäjä ei ollut vielä tuolloin aloittanut laajamittaista sotatoimintaansa Ukrainaa vastaan.
Vuonna 2022 Venäjä hyökkäsi täysimittaisesti Ukrainaan. Kansalaisuudesta luopuneiden määrä alkoi kasvaa selvästi siitä eteenpäin.
Vuonna 2022 Venäjän kansalaisuudesta luopui 59 henkilöä ja vuonna 2023 yhteensä 65 henkilöä.
Suurimmillaan luopuneiden määrä oli vuonna 2024, jolloin heitä oli 133. Vuonna 2025 Venäjän kansalaisuus päättyi puolestaan 107 henkilöltä.
Koko tietopyynnön ajanjaksolla Venäjän kansalaisuudesta luopui siis 388 henkilöä.
Luopuneiden määrä on kuitenkin hyvin pieni verrattuna kaksoiskansalaisten kokonaismäärään. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2025 lopussa Suomessa asui 42 115 henkilöä, joilla on myös Venäjän kansalaisuus.
Tietojen saanti DVV:ltä on hyvin rajoitettua yksilönsuoja- ja tietosuojalakien vuoksi. Tilastojen hakemisesta peritään lisäksi varsin merkittävä hinta.
Lukujen tulkintaa vaikeuttaa myös se, että DVV toimitti IS:lle vastauksessaan vain pelkät luvut päättyneistä kansalaisuuksista. Venäjän kansalaisuuden päättymisen syystä tai sen päättämisen motiivista ei ollut mahdollista saada tarkempia tietoja.
Venäjän kansalaisuudesta luopuminen on kuitenkin erittäin byrokraattinen, monimutkainen ja kallis prosessi. Se ei onnistu pelkällä ilmoituksella, vaan vaatii laajan paperityön. Aikaa tarvitaan vähintäänkin lähes vuosi, mutta prosessi voi myös tyssätä pieniin byrokraattisiin esteisiin.
Luvuista voi päätellä, että jokainen Venäjän kansalaisuuden onnistuneesti jättänyt henkilö on joutunut tekemään sen eteen töitä. Hänellä on täytynyt olla siihen jokin selkeä syy tai halu.
Luopujissa on naisia selvästi enemmän kuin miehiä: 220 naista ja 168 miestä. Nuoret aikuiset ja aktiivisessa iässä olevat henkilöt ovat hankkiutuneet ahkerammin eroon kansalaisuudestaan.
Tietoja pyydettiin vuodesta 2021 alkaen, koska oletuksena oli, että moni ei vielä tuolloin tuntenut tarvetta luopua Venäjän kansalaisuudestaan. Kanssakäyminen Suomen ja Venäjän välillä oli tuolloin yhä vilkasta ja raja toimi normaalisti, vaikka Venäjä oli vallannut Ukrainalta Krimin jo 2014.
Sodan myötä asiointi Venäjällä on vaikeutunut ja monet kaksoiskansalaiset ovat alkaneet pohtia, onko toisesta passista enemmän hyötyä vai haittaa.
Natalia Muraja luopui Venäjän kansalaisuudestaan vuonna 2024.
Parisen vuotta sitten Natalia Muraja havahtui siihen, kuinka avuttomia Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaiset ovat Venäjän jatkuvasti muuttuvien lakien edessä.
Muraja päätti perustaa tyttärensä kanssa Asiakirjatuki-nimisen yrityksen, joka auttaisi hankkimaan erilaisia asiakirjoja muun muassa Venäjän kansalaisuudesta luopumista varten.
Vielä silloin Muraja ei osannut aavistaa, millaisiin esteisiin hän törmäisi.
– Jos henkilö on korjannut sukupuoltaan, hänen tilanteensa on lähes mahdoton. Emme ole vielä saaneet selvitettyä, miten tällainen henkilö voisi joko hyödyntää Venäjän kansalaisuuttaan tai luopua siitä, Muraja kuvailee.
Venäjällä hyväksyttiin heinäkuussa 2023 laki nimeltä ”kielto vaihtaa sukupuoltaan”. Tämä laki kieltää sukupuolen korjaamiseen tähtäävien lääkkeiden käytön ja siihen liittyvät lääketieteelliset toimenpiteet.
Laki johtaa käytännössä siihen, että Venäjä ei tunnusta myöskään ulkomailla tehtyjä sukupuolen korjauksia.
– Ne, jotka ovat korjanneet Suomessa sukupuoltaan, ovat yhä Venäjän kansalaisia vanhalla sukupuolellaan ja vanhalla nimellään. He eivät voi enää matkustaa Venäjälle eivätkä he voi saada Venäjältä enää uutta passia edes sitä varten, että he voisivat ryhtyä luopumaan kansalaisuudestaan.
Murajalla on parhaillaan yksi asiakas, joka on korjannut sukupuolensa miehestä naiseksi. Hän haluaisi eroon Venäjän kansalaisuudestaan.
– Hänelle on kerrottu konsulaatista, että hänen on mentävä Venäjälle hoitamaan asiaa. Tilanne on absurdi.
Ne, jotka ovat korjanneet Suomessa sukupuoltaan, ovat yhä Venäjän kansalaisia vanhalla sukupuolellaan ja vanhalla nimellään.
Murajan mukaan syyt kansalaisuudesta luopumiseen vaihtelevat. Osalla kyse on identiteetistä. Jopa venäjän kieli voi olla heille vieras, eivätkä he ole asuneet tai välttämättä edes käyneet Venäjällä.
Paperibyrokratia on silti kaikille samanlainen. On hankittava esimerkiksi todistus, että ei ole verovelkaa Venäjälle tai sovittamattomia sakkoja tai rikoksia.
Venäjä käsittelee myös suomalaisia asiakirjoja niin, että ne vanhenevat 6 kuukaudessa, vaikka suomalaisittain ne eivät vanhene.
Ongelmia syntyy myös nimenmuutoksista tai siitä, että Venäjän asiakirjoihin nimi on kirjoitettu ”venäläiseltä kuulostavasti” eli eri tavalla kuin Suomessa.
Sota järkytti kaksoiskansalaisia myös henkilökohtaisella tasolla. Monet alkoivat pelätä, että kaksoiskansalaisuus voisi aiheuttaa ongelmia joko Venäjän tai Suomen viranomaisten kanssa.
Nuoret miehet alkoivat vältellä Venäjällä käyntejä varmistaakseen, ettei heitä yritettäisi vahingossakaan lähettää armeijaan tai Ukrainan rintamalle. Venäjän kansalaisuudesta tuli mahdollinen taakka myös Suomessa, esimerkiksi tietyissä työtehtävissä hakeuduttaessa.
Venäjä ei tunnusta kaksoiskansalaisuutta samalla tavalla kuin Suomi, vaan Venäjällä puhutaan ”toisesta kansalaisuudesta”. Venäjän valtio kohtelee kaksoiskansalaista kuin tämä olisi yksinomaan Venäjän kansalainen ja edellyttää tältä lojaalisuutta itselleen.
