Talitiaisiakin on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Kuva: Mika Ranta / HS
Kesäkuussa suoritetuissa pesimälintulaskennoissa on havaittu, että Suomessa ja sen lähialueilla talvehtivien lintujen pesintöjä on selvästi vähemmän kuin aikaisemmin, Helsingin yliopisto tiedottaa. Tämän uskotaan johtuvan kylmästä talvesta, joka vaikutti monien lintujen kohtaloon.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Esimerkiksi tali- ja sinitiaisia on 10–20 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna, ja peukaloisella, hippiäisellä sekä puukiipijällä lasku on ollut jopa 40–50 prosenttia.
Kaulushaikaroita, kangaskiuruja ja pyrstötiaisia on havaittu alle puolet edellisvuoden määristä.
– Monet kansalaiset ovat syystä olleet tänä vuonna huolissaan ”hiljaisesta keväästä”, sillä lintujen laulua kuului vähemmän, museomestari Heikki Helle Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta toteaa.
Lajien ei kuitenkaan usko olla vaarassa merkittävistä määrien vähenemisistä huolimatta. Kannat voivat toipua pudotuksesta tulevina vuosina, mikäli pesinnät onnistuvat hyvin.
Sinirinnan kanta on vähentynyt jo pitkään. Kuva: Vesa-Matti Väärä
Monilla lajeilla kannat ovat kuitenkin laskeneet pitkään, vaikka talvet ovat olleet leutoja. Kuovilla, västäräkillä, törmäpääskyllä, sinirinnalla, ruokokerttusella, kuhankeittäjällä, peltosirkulla ja pajusirkulla on tänä vuonna todettu alhaisimmat kantojen määrät yli 50-vuotisen mittaushistorian aikana.
– Näiden lajien väheneminen johtuu todennäköisesti ihmisen maankäytön vuoksi heikentyneistä elinympäristöistä niin Suomessa kuin lajien muuttoreiteillä, Luomuksen yli-intendentti Aleksi Lehikoinen toteaa.
Joidenkin lintulajien kannat ovat kuitenkin kasvaneet. Esimerkiksi kurjen, sepelkyyhkyn, kulorastaan, mustapääkertun, tiltaltin, naakan ja tiklin havainnot seurantajaksolla olivat runsaimpia koko seurantajaksolla.
Syynä näiden lintujen yleisyyteen pidetään sitä, että ne hyötyvät ilmastonmuutoksesta.
