Talitintit tarkastelivat videoita – nämä värit saattaisivat vähentää lintukuolemia tuulivoimaloissa.

Tämä väriyhdistelmä aiheutti talitintille pelkoa, eikä se uskaltanut lähestyä ruudulla näkyviä harmaita pisteitä. Kuva: George Hancock / Helsingin yliopisto

Lue tiivistelmä

Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan tuulivoimaloiden lapojen värittäminen voi vähentää lintukuolemia.

Tutkimuksessa todettiin, että keltainen, punainen ja musta väri pelottivat lintuja, kun taas valkoinen lapa oli vähiten pelottava.

Professori Johanna Mappes Helsingin yliopistosta toteaa, että Suomessa yleisesti käytetyt valkoiset lavat ovat lintujen kannalta huono vaihtoehto.

Näytä lisää

Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan tuulivoimaloiden lapojen värittäminen eri värein voi saada linnut varomaan ja väistämään vaarallisia lapoja.

Tutkimuksessa talitinteille esitettiin videolta erilaisissa väriyhdistelmissä pyöriviä tuulivoimaloiden lapoja. Tällöin havaittiin, että luonnon omat varoitusvärit – keltainen, punainen ja musta – yhdistettynä pyörivään liikkeeseen vaikuttivat linnuista selvästi pelottavimmilta.

Valkoinen lapa oli linnuista kaikista vähiten pelottava vaihtoehto.

– Lähtökohtana oli ajatus, että luonnossa monet eläimet käyttävät värejä varoittamaan saalistajia vaarasta. Usein taipumus välttää tiettyjä värikombinaatioita on geneettistä – värejä vältetään, professori Johanna Mappes Helsingin yliopistosta kertoo tiedotteessa.

– Valkoiset lavat, joita käytetään yleisesti Suomessa, osoittautuivat lintujen kannalta huonoimmaksi vaihtoehdoksi. Tämä viittaa siihen, että suhteellisen yksinkertainen visuaalinen muutos voisi vähentää lintukuolleisuutta tuulivoiman yhteydessä, Mappes sanoo.

Suomessa tuulivoimaloiden lavat ovat valkoiset. Ne pelottavat lintuja kaikista vähiten. Kuva on Kittilänmäen tuulivoimalasta Jurvasta. Kuva: Markku Piilemä

Lintukuolemat eivät näillä keinoilla poistu kokonaan, mutta tutkimus osoittaa, että suhteellisen yksinkertaisella ja mahdollisesti edullisella ratkaisulla voidaan vaikuttaa lintujen käyttäytymiseen.

– Jos tulokset toistuvat käytännön oloissa eri maissa ja eri lintulajeilla, kyse voi olla merkittävästä muutoksesta koko tuulivoima-alalle, Mappes sanoo.

Tuulivoiman rakentaminen lisääntyy maailmanlaajuisesti, ja samalla kasvaa tarve ratkaisuista, jotka sovittavat yhteen uusiutuvan energian ja luonnon monimuotoisuuden suojelun. Helsingin yliopiston tutkimus tarjoaa konkreettisen esimerkin siitä, miten nämä tavoitteet voidaan yhdistää.

– Pidemmällä aikavälillä työmme voi johtaa uusiin standardeihin tuulivoimaloiden suunnittelussa. Tulevaisuudessa lapoja voidaan ehkä suunnitella niin, että ne ovat paitsi aerodynaamisesti tehokkaita myös lintujen kannalta helpommin havaittavia tai pelottavia. Sama ajattelu voisi soveltua myös esimerkiksi sähkölinjoihin, ikkunoihin ja muihin rakenteisiin, joihin linnut törmäävät.

Tutkimusta on rahoittanut Suomen Tiedeseura.