Stubb piti torstaina tiedotustilaisuuden Rovaniemellä.
Rovaniemi
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Lue tiivistelmä
Suomi vastaanotti ensimmäiset F-35-hävittäjät virallisesti Rovaniemellä, ja tilaisuuden johti ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Timo Herranen.
Juhlapäivää varjosti epäily useiden kansanedustajien koteihin tunkeutumisista, joiden jäljet johtavat asiantuntijoiden mukaan Venäjälle.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb tuomitsi epäillyt tunkeutumiset ja ilmoitti seisovansa jokaisen kansanedustajan tukena.
Puolustusministeri Antti Häkkänen totesi, ettei käytöstä poistuvia Horneteja luovuteta Ukrainalle siirtymäajan valmiustarpeiden vuoksi.
Näytä lisää
– Tervetuloa! Te olette nyt meidän väreissä!
Näillä sanoilla toivotti ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen Suomen F-35 -hävittäjät palvelukseen Rovaniemellä torstaina puoliltapäivin.
Hetkeä myöhemmin rullasi ilmavoimien tunnuksella maalattu F-35A Lightning II -hävittäjä korvia huumaavan jylinän kera juhlayleisön eteen Lapin lennoston tukikohdassa.
Koneen ohjaamon kuomu aukesi ja ulos kiipesi Suomen ensimmäisiin F-35-koulutuksen saaneisiin lentäjiin kuuluva everstiluutnantti Lasse Louhela. Hän marssi ylipäällikön, tasavallan presidentti Alexander Stubbin eteen, ilmoittautui sekä ojensi lipun.
– Oli erittäin hieno fiilis, ja se oli historiallinen hetki, kiteytti everstiluutnantti ”Landlord” Louhela IS:lle kentän laidalla.
Toinen Suomeen saapuneista F-35 -hävittäjistä suoritti lyhyen lentonäytöksen juhlayleisölle. Kuva: Juha Salminen / HS
Kuva: Juha Salminen / HS
F-35 rullasi kiitorataa pitkin vastaanottoseremoniaan. Kuva: Juha Salminen / HS
Historiallinen kirjaimellisesti, sillä näin huipentui yksi keskeinen vaihe 11 vuotta sitten käynnistyneessä HX-hankkeessa, Suomen kaikkien aikojen kalleimmassa asehankinnassa.
Vastaanottotilaisuus oli lopulta kaukana perinteisestä, suomalaiskansallisesta pönötyksestä. Kuultiin napakoita ja yleisön jopa iloisesti nauramaan saaneita puheita.
Tasavallan presidentin loppukaneettien jälkeen ei kajahtanut Maamme-laulu vaan Pete Parkkosen ja Linda Lampeniuksen esittämänä viisubiisi Liekinheitin.
Suomen euroviisuedustajat Pete Parkkonen ja Linda Lampenius olivat F-35 -tilaisuuden yllätysesiintyjät. Kuva: Juha Salminen / HS
Vastaanottotilaisuuteen oli kutsun saanut noin 800 henkilöä, joista puolet Lapin lennoston henkilökuntaa. Valtionjohdon ja HX-hankkeessa toimineiden lisäksi paikalla näkyi useiden eri maiden asevoimien edustajia, muun muassa ainakin kaksi amerikkalaiskenraalia.
Juhlapäivä oli kuitenkin jäädä synkkien uutisten varjoon. Vastaanottoseremonian aikoihin julkisuuteen tuli tieto, että poliisi tutkii epäilyä, jonka mukaan useiden kansanedustajien koteihin on tunkeuduttu.
Presidentti Stubb kommentoi asiaa kesken vastaanottoseremonian.
– Sitä ei pidä missään muodossa sallia tai hyväksyä. Tietojeni mukaan eduskunta tulee asiasta tiedottamaan. Seison jokaisen kansanedustajan tukena, Stubb sanoi.
Viranomaiset ovat varoneet ottamasta kantaa suuntaan tai toiseen, mutta monien asiantuntijoiden mielestä jäljet johtavat Venäjälle. Tätä mieltä on muun muassa turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen.
– Tällaista uhkaa luomalla halutaan murentaa suomalaisten uskoa turvallisuuteen. Jos aletaan hirveästi lietsoa sitä, että edes kansanedustajamme eivät ole turvassa, niin se on juuri sitä, mitä tavoitellaan: luoda pelkoa suomalaiseen yhteiskuntaan ja huolta siitä, ettei mikään olisi enää pyhää, Vanhanen sanoi IS:lle.
Tasavallan presidentti pääsi kurkistamaan uuden koneen ohjaamoon. Kuva: Juha Salminen / HS
Juhlien jälkeen alkoi uusi arki ilmavoimissa. Suomeen saakka on saatu vasta kaksi F-35 -konetta, mutta niitä voidaan jo tarvittaessa käyttää jollain tasolla, kuten valvontalentoihin.
– Ne eivät vielä ole operatiivisessa valmiudessa, mutta totta kai tietysti voisi esimerkiksi käyttää tällaiseen valvontaan ja lisäämään sitä kautta kapasiteettiamme. Neljännen sukupolven hävittäjien kanssa isommissa operaatioissa silminä ja korvina katsomassa ympäristöä ja jakamassa tietoa, totesi ilmavoimien komentaja IS:lle.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) nosti tilaisuudessa esille Israelista hankittavan Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmän, joka Israelissa on integroitu F-35 -hävittäjien kanssa.
Suomi kuuluu 20 maan F-35-yhteisöön, johon kuuluu myös Naton ulkopuolisia maita, kuten Israel.
Siksi F-35-yhteisö tarjoaa Suomelle myös Naton rakenteiden ulkopuolisia yhteistyö- ja tiedonvaihtokanavia, joissa voidaan vaihtaa esimerkiksi käyttökokemuksia ja järjestelmään liittyvää tietoa.
– Tietysti vaihdetaan tietoja meidän kollegojen kanssa ja sitten meillä on näitä tällaisia eritasoisia ryhmiä. Esimerkiksi minä tapaan kaikkia F-35 -komentajia ja heidän kanssaan vaihdetaan ja saadaan hyvin kattavasti tietoja, muotoili kenraalimajuri Herranen F-35 -yhteisön merkitystä.
– Toki se auttaa myös käyttöönotossa, koska tietysti kalustoa on jo nyt käytetty, ja kohdattu tyyppikohtaisia haasteita ja muita, niin niistä olemme oppineet paljon.
F/A-18 Hornet -hävittäjiä poistuu käytöstä samaan aikaan kun uusia F-35:ia saapuu. Jossain vaiheessa siirtymäkautta Suomen käytössä olevien Hornetien ja F-35-hävittäjien yhteenlaskettu määrä nousee hetkellisesti yli 64:n.
– Semmoista isoa piikkiä ei ole näkökulmissa, mutta toki sellainen hetki koittaa. Karkeasti yritetään pitää taso riittävänä meille sodan käyttötasolle, sanoo kenraalimajuri Herranen.
Herrasen mukaan Hornetien säilyttämistä erillisenä kriisiajan reservinä ei tarvita. F-35-kaluston lisäksi Suomen puolustusta tukee Nato-jäsenyyden myötä liittolaisten suorituskyky.
Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen. Kuva: Juha Salminen / HS
Sen sijaan Ukrainaan Horneteja ei anneta. Asia nousi esiin 2023, kun tuolloinen pääministeri Sanna Marin (sd) vieraili Kiovassa ja sanoi, että Suomessa voitaisiin keskustella, olisiko käytöstä poistuvia Horneteja mahdollista luovuttaa Ukrainalle.
Torstaina puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) vastasi IS:lle, että Ukrainan saamien F-16 -hävittäjien operoiminen vaatii huomattavan ja kattavan huoltokokonaisuuden.
– F-18:aa käyttävät vain muutamat Euroopan maat tällä hetkellä, ja me tarvitsemme niitä vuosia. Siksi [niiden antaminen Ukrainalle] ei ole tällä hetkellä realistisesti näköpiirissä. Joudumme pitämään valmiutta koko ajan riittävällä tasolla, eikä siirtymäaikaan saa käydä minkäänlaista ilmapuolustuksen aukkokohtaa, perusteli Häkkänen.
Puolustusministeri Antti Häkkänen korosti myös Suomen saamaa teollista yhteistyötä F-35 -hankinnan myötä. Kuva: Juha Salminen / HS
F-35-hankejohtajana jatkava eversti evp. Henrik Elo myöntää haikeana, että torstaina kulminoitui vuosien työ.
– Ei tämä silti pääty mihinkään. Nyt on kaksi konetta Suomessa ja vielä 62 pitää saada, huomauttaa Elo ja kuvailee vastaanottotilaisuuden olleen henkilökohtaisesti merkittävä.
– Ja tosi tunteellinen. Ei sen takia, että saimme koneet, vaan sen takia, että se on iso asia suomalaisten turvallisuudelle. Meidän kaikkien tulevaisuudelle. Ja erityisesti meidän lasten tulevaisuudelle, summasi Elo.
Kuva: Juha Salminen / HS
Ilmavoimien F-18 Hornet esitti taitolentonäytöksen. Kuva: Juha Salminen / HS
