Riski kohdata hirvieläin on merkittävä erityisesti niillä alueilla, joissa riista-aidat alkavat ja loppuvat. Kuva: Pekka Mkinen
Kevään loppu ja syksy ovat aikaa, jolloin hirvikolarit ovat yleisimpiä. Kevään loppupuolella kolaririskiä lisäävät emojensa hylkäämät ylivuotiset vasat, jotka tottumattomina liikkuvat yksin ja saattavat ”toikkaroida miten sattuu”, varoittaa Liikenneturva tiedotteessaan.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
– Kuljettaja ei voi itse vaikuttaa siihen, ryntääkö hirvieläin tielle matkan aikana. Oman toiminnan autossa tulisi olla sellaista, että tilanteeseen pystyy reagoimaan mahdollisimman nopeasti, sanoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Ari-Pekka Elovaara tiedotteessa.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että on syytä keskittyä ajamiseen, tarkkailla tienvierustoja ja varoituksia sekä pitää ajonopeus kohtuullisena. Nopeuden vähentäminen antaa lisäaikaa reagoida äkillisiin tilanteisiin ja voi lieventää vammoja törmäyksen sattuessa.
Jos kohtaat riistaonnettomuuden
-
Varoita muuta liikennettä.
-
Huolehdi loukkaantuneista.
-
Soita hätänumeroon 112. Käytä 112-sovellusta, jotta tarkat sijaintitiedot välittyvät.
-
Merkitse onnettomuuspaikka.
Riski törmätä hirvieläimeen on suuri erityisesti niillä alueilla, joilla riista-aidat alkavat ja päättyvät. Muutaman tunnin ajan auringonlaskun molemmin puolin on ajankohta, jolloin onnettomuuksia tapahtuu eniten.
Liikenneturvan mukaan viime vuonna tapahtui yli 13 000 riistaonnettomuutta. Näistä lähes 2 000 oli törmäyksiä hirven kanssa. Lähes puolet riistaonnettomuuksista tapahtui valkohäntäpeuran kanssa.
Vaikka peurat ja kauriit ovat hirviä huomattavasti pienempiä, ne muodostavat vakavan uhan moottoripyöräilijöille.
– Hirvistä tai kauriseläimistä varoittavat liikennemerkit on syystä sijoitettu paikoilleen. Nopeuden alentaminen vähintään varoitusmerkin vaikutusalueella ei juurikaan pidennä matkan kokonaiskestoa, mutta sillä voi olla ratkaiseva merkitys onnettomuuden estämisessä, Elovaara toteaa.
