THL kehittää kansallisia malleja synnytysvalmennukseen ja keskenmenotuen parantamiseksi
Kuva: Kela.
Suomen terveys- ja hyvinvointilaitos (THL) kehittää kansallisia malleja perhesuunnitteluun, synnytysvalmennukseen sekä keskenmenoon, raskauden keskeytykseen ja synnytyspelkoon liittyvään tukeen, kerrottiin tiistaina julkaistussa tiedotteessa.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Ministeriöiden sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama kehitystyö on osa Väestöpoliittista ohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa lapsiperheiden tukea ja parantaa palvelujen tasa-arvoisuutta koko Suomessa.
Syntymäluvut ovat laskeneet Suomessa voimakkaasti viimeisen 15 vuoden aikana. Synnytyskertymä laski 1,86:sta 1,25:een vuosina 2009–2024. Vuonna 2025 havaittiin ensimmäistä kertaa pieni nousu.
Syntymäkerrosten kutistuminen näkyy väestörakenteessa ja haastaa yhteiskunnan taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Lasku on ollut Suomessa jyrkempää kuin muissa Pohjoismaissa. Syntymäluvut ovat historiallisen alhaisella tasolla, ja viimeksi vastaavaan tasoon on päästy 1830-luvulla.
Suomessa on merkittävä ero toivotun ja todellisen lasten määrän välillä. Toivotun lasten määrä on noin 2,3, kun todellinen määrä on vain noin 1,7.
THL:n mukaan yhteiskunnan on sopeuduttava väestörakenteen muutoksiin, mutta samalla on tärkeää tukea ihmisiä lastensa saamisessa esimerkiksi kehittämällä keskenmenoon ja synnytyspelkoon liittyvää hoitoa.
THL toteuttaa Väestöpoliittista ohjelmaa, jonka keskeisiä tavoitteita ovat lastentahtojen toteutumisen tukeminen, alhaisen syntymäluvun parantaminen ja lasten perheiden palveluiden kehittäminen.
THL:n äitiys- ja lastenneuvolan projektin kautta kehitetään kansallisia malleja perhe- ja synnytysvalmennusohjelmille, keskenmenon tai raskauden keskeytyksen kokeneiden tuon järjestämiseksi sekä synnytyspelkoa kokevien tuen vahvistamiseksi.
”Lastentahtojen toteutumisen tukeminen vaatii, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut tasa-arvoisesti riippumatta siitä, missä he asuvat. Kansalliset toimintamallit varmistavat palvelujen laadun, saavutettavuuden ja tutkimukseen perustuvan sisällön”, valtiovarainministeri Laura Rissanen totesi.
Perhe- ja synnytysvalmennuspalvelujen tasa-arvoinen toteutus vaihtelee alueittain, ja laskeneet syntymäluvut ovat vaikeuttaneet palvelujen tarjoamista kaikille raskaana oleville perheille.
Keskenmenoon ja raskauden keskeytykseen liittyvät hoitopolut ovat hajanaisia, eikä Nykyinen hoitosuositus ole voimassa kaikilla alueilla.
Vaikka synnytyspelkon hoitoa on kehitetty Suomessa viime vuosina, palvelujen saatavuudessa, sisällössä ja hoitopolkujen rakenteessa on edelleen suuria alueellisia eroja. Kokonaisvaltainen palvelujärjestelmä ei koetu selkeäksi asiakkaiden toimesta. Raskaus, synnytys, keskenmeno ja raskauden keskeytys voivat vaikuttaa yksilön hyvinvointiin, tuleviin raskauksiin ja lastentahtoihin pitkällä aikavälillä. Siksi tarvitaan yhdenmukaisempia palveluja ja helpommin saatavilla olevaa porrastettua psykososiaalista tukea kaikissa hyvinvointialueilla.
Kansallisia malleja kehitetään monitieteisen asiantuntijaverkoston yhteistyönä.
”Tavoitteemme on, että jokainen perhe saa tarvitsemaansa tukea. Tässä kehitystyössä yhdistämme tutkimustietoa, ammattilaisten kokemuksia ja perheiden näkemyksiä sellaisiksi toimintamalleiksi, joita voidaan hyödyntää kaikissa hyvinvointialueilla”, THL:n kehitysjohtaja Sanna Nieminen totesi.
