Tiedätkö, miksi tänään nostetaan lippu salkoon?

Kuva: Pekka Soderlund
Toukokuun 12. päivä on J. V. Snellmanin päivä, jolloin suomalaisuutta juhlistetaan. Tämä päivä on myös Johan Vilhelm Snellmanin syntymäpäivä.
Liput liehuvat, sillä J. V. Snellmanin päivä on vakiintunut liputuspäivä. Snellman oli filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies. Hän edusti kansallisuusaatetta ja vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan 1800-luvulla, kertoo Kotimaisten kielten keskus (Kotus) verkkosivuillaan.
Snellmanin vaikutuksesta säädettiin vuonna 1863 kieliasetus, joka nosti suomen kielen tasavertaiseksi ruotsin kanssa, Kotus lisää. Snellmanin merkittäviin saavutuksiin valtiomiehenä kuuluu myös Suomen markan saaminen Suomen suurruhtinaskunnan ainoaksi lailliseksi rahayksiköksi. Snellmania pidetään Suomen kansallisfilosofina.
Jokavuotisia virallisia liputuspäiviä on seitsemän. Näiden lisäksi virallisia liputuspäiviä ovat vaalipäivät sekä päivä, jolloin tasavallan presidentti aloittaa virkakautensa. Viralliset liputuspäivät on määritelty Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessa, sisäministeriö kertoo verkkosivuillaan.
Vakiintuneita liputuspäiviä on vuosittain viisitoista, ja ne on merkitty Helsingin yliopiston toimittamaan Valtiokalenteriin. Hyvään liputuskulttuuriin kuuluu liputtaa vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lipulla samalla tavoin kuin virallisinakin liputuspäivinä.