Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toiminta alkaa muistuttaa yhä enemmän Venäjän presidentti Vladimir Putinin toimintatapoja, toteaa Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Fiona Hill toi asian esille torstaina Kultaranta-keskusteluissa Naantalissa sekä Helsingin Sanomien haastattelussa. Hill toimi presidentin apulaisavustajana ja kansallisen turvallisuusneuvoston Euroopan ja Venäjän asioiden johtavana virkamiehenä Trumpin ensimmäisen presidenttikauden aikana.
– Näen Yhdysvaltojen toimivan monin tavoin Venäjän kaltaisesti, Valkoisen talon muistuttavan enemmän Kremliä ja Trumpin käyttäytyvän enemmän Putinin tavoin, Hill kertoo HS:lle.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Teivainen mainitsee, että Kultarannassa käydyissä keskusteluissa Hillin arvio on saanut vahvistusta.
– Totta kai asia on pitkälti näin. Olen itse kommentoinut Trumpin Venäjä-suhdetta useiden vuosien ajan. En ole koskaan uskonut, että Trump olisi täysin Putinin hallinnassa tai Venäjän palveluksessa, mutta Trumpin monet toimet näyttävät usein Euroopan tai Naton etujen olevan toissijaisia, Teivainen toteaa.
– Osa Trumpin toimista on selvästi Venäjän etuja palvelevia.
Trump ei ole Venäjän palveluksessa, mutta toimii tavalla, joka hyödyttää Venäjää, toteaa Teivo Teivainen. Kuva: Daniel Torok/White House
Trumpin ja Putinin toimintatavoissa on Teivaisen mukaan havaittavissa samankaltaisuuksia. Esimerkiksi Trumpin suhtautuminen Ukrainaan eri tilanteissa on seurannut Putinin esimerkkiä.
– Esimerkiksi Ukrainan luonnonvaroihin liittyvä kiristys: tukea voidaan myöntää, jos saadaan aikaan sopimus, Teivainen sanoo.
Yhdysvallat ja Ukraina tekevät Ukrainan luonnonvaroihin liittyvän sopimuksen keväällä 2025. Ennen sopimuksen allekirjoittamista julkisuudessa kerrottiin, että Yhdysvallat vaati aiemmassa sopimusversiossa Ukrainan luonnonvarojen merkittävää uhraamista, mutta lupasi vain vähän vastineeksi.
– Etenkin sopimuksen ensimmäinen luonnos, johon Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ei suostunut, oli räikeän imperialistinen ja siinä mielessä putinmainen.
Trump lupasi ennen toista presidenttikauttaan, ettei Yhdysvallat aloittaisi sotia vaan lopettaisi niitä. Yhdysvaltojen konflikti Iranissa on jatkunut jo kuukausia. Kuva: Shawn Thew / CNP via ZUMA
Toinen samankaltaisuus Trumpin ja Putinin välillä on välinpitämättömyys kansainvälisen oikeuden sääntöjä kohtaan, Teivainen toteaa.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja rikkoi kansainvälistä oikeutta. Myös Trump on osoittanut välinpitämättömyyttä kansainväliselle oikeudelle. Teivaisen mukaan esimerkkejä ovat muun muassa Yhdysvaltojen kesäkuussa 2025 tekemät iskut Iraniin ja käynnissä oleva sota Iranissa.
– Esimerkiksi häikäilemätön neuvottelu itseään lähtökohtaisesti heikomman maan kanssa ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden räikeä loukkaaminen sotimalla – Trumpin ja Putinin välillä voi nähdä samankaltaisuuksia.
Yhdysvallat voisi Fiona Hillin HS:lle antaman arvion mukaan kasvattaa sotilashenkilöstön määrää Grönlannissa.
Hill vertaa mahdollista tilannetta vuoteen 2014, jolloin Venäjä valtasi Krimin Ukrainalta käyttäen tunnuksettomia sotilaita, niin sanottuja ”vihreitä miehiä”.
Teivaisen mukaan skenaario on mahdollinen. Se myös avaa keskustelua siitä, miten Yhdysvallat mahdollisesti suhtautuu Grönlantiin.
– Kyse ei ole vain siitä, hyökkääkö Yhdysvallat Grönlantiin vai ei, vaan on olemassa monia välimuotoja. Krim-vertaus on huomionarvoinen, vaikka se ei varmasti ole täydellinen vertaus, Teivainen toteaa.
Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on arvioinut Venäjän syyllistyneen merkittäviin kansainvälisen oikeuden loukkauksiin Ukrainassa. Kuva: Anastasia Barashkova / Reuters
Trump on vaatinut Grönlantia Yhdysvalloille jo pidemmän aikaa. Kesäkuussa Trump totesi, että jos Yhdysvallat ei saa Grönlantia ”helpolla tavalla”, Yhdysvallat ottaa saaren haltuunsa väkisin. Kuva: Marco Djurica / Reuters
Teivainen pitää epätodennäköisenä, että Yhdysvallat hyökkäisi Grönlantiin samalla tavoin kuin Venezuelaan alkuvuonna. Sisäpoliittisesti isku Tanskalle kuuluvaan Grönlantiin olisi vaikeampi tilanne kuin monella tapaa demonisoituihin Venezuelaan tai Iraniin.
– Tanska on valkoinen, eurooppalainen kumppanivaltio. Hyökkäys olisi sisäpoliittisesti hankala. Siksi sellaiset skenaariot kuten
