Tunnetulta miljonääriltä Kim Väisäseltä sivallus eläkeiästä: ”Suuria ikäluokkia ei huvittanut tehdä töitä”

Eläkkeelle vasta 70-vuotiaana? Tätä mieltä suomalaiset ovat ehdotuksesta.

Lue tiivistelmä

Alinta eläkeikää laskettiin vuonna 2005 65 vuodesta 63 vuoteen, muistuttaa sijoittaja Kim Väisänen viestipalvelu X:ssä.

Vuonna 2017 alinta eläkeikää taas nostettiin.

Väisäsen kommentti herätti vilkasta keskustelua viestipalvelu X:ssä.

Valtiovarainministeriö ehdotti keskiviikkona alimman eläkeiän nostamista asteittain 70 vuoteen, minkä jälkeen alin eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteen kehitykseen.

Näytä lisää

Keskustelu eläkeiästä on käynyt Suomessa kuumana sen jälkeen, kun valtiovarain­ministeriö ehdotti eläkeiän nostamista keskiviikkona.

Ministeriö ehdotti alimman eläkeiän nostamista asteittain 70 vuoteen, minkä jälkeen alin eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteen kehitykseen. Ehdotuksessa eläkeikää alettaisiin nostaa vuodesta 2032 alkaen. Ehdotuksessa vuonna 2025 syntyneet pääsisivät eläkkeelle vasta lähes 74-vuotiaina.

Lue lisää: Valtiovarainministeriö: Eläkeikä 70 vuoteen

Lue lisää: Eläkeikä jopa lähes 74 vuoteen – katso, mitä ehdotus tarkoittaisi eri-ikäisille

Eläkekeskusteluun osallistui keskiviikkona myös tunnettu miljonääri, sijoittaja ja tietokirjailija Kim Väisänen.

Viestipalvelu X:ssä hän muistuttaa eläkeikien muutoksiin liittyvästä, kenties yllättävästä faktasta: vuonna 2005 alinta eläkeikää laskettiin 65 vuodesta 63 vuoteen.

– Jonnet eivät muista, mutta vuonna 2005 eläkkeen alaikäraja laskettiin 65 v. –> 63 v., Väisänen kirjoittaa julkaisussaan.

Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa aiempi 65 vuoden yleinen vanhuuseläkeikä muutettiin joustavaksi eläkeiäksi, jossa työeläkejärjestelmän vanhuuseläkkeelle oli mahdollista jäädä joustavasti alkaen 63-vuotiaasta ja 68-vuotiaaksi asti.

Viestissään Väisänen sivaltaa suuria ikäluokkia.

– Suuria ikäluokkia ei huvittanut tehdä töitä, joten heidät päästettiin etuajassa työelämästä. Nuorille ei samaa suoda – päinvastoin, hän kirjoittaa.

Suurien ikäluokkien määrittely vaihtelee hieman, mutta usein niiden on Suomessa määritelty muodostuvan vuosina 1945–1950 syntyneistä ihmisistä. Vuonna 2005 täyttivät vuonna 1945 syntyneet 60 vuotta, ja vuonna 1950 syntyneet 55 vuotta.

Vuonna 2017 alinta eläkeikää nostettiin niin, että vuosina 1962– 1964 syntyneillä se on 65 vuotta ja että vuodesta 2030 alkaen vanhuuseläkkeen alaikäraja sidotaan elinajanodotteeseen.

Sijoittaja ja tietokirjailija Kim Väisänen. Kuva: Petteri Tuohinen / HS

Väisäsen viesti synnytti X:ssä runsaasti keskustelua.

Jotkut Väisäsen julkaisun kommenttikentässä nostavat esiin sen, että ennen vuotta 2005 eläkettä alkoi karttua vasta 23-vuotiaasta, kun uudistuksen jälkeen eläkkeen karttuminen alkoi jo 18 vuoden iästä.

Monet kommentoijat huomauttivat myös siitä, että vuoden 2005 eläkeuudistukseen kuului myös niin sanottu superkarttuma. Tämä tarkoitti sitä, että jos töitä jatkoi vielä alimman mahdollisen eläkeiän eli 63 vuoden jälkeen, karttui vuosiansioista eläkettä 4,5 prosenttia tätä edeltäneen 1,9 prosentin sijaan aina joustavan eläkeiän ylärajaan, 68 ikävuoteen asti.

Eläketurvakeskuksen mukaan vuoden 2005 eläkeuudistus kuitenkin kasvatti taloudellisia kannustimia jäädä eläkkeelle jo 63-vuotiaasta alkaen superkarttumasta huolimatta, ja 63–64-vuotiaana jäätiin uudistuksen jälkeen eläkkeelle huomattavasti enemmän kuin ennen uudistusta. Myös Väisänen tuo tämän esiin julkaisunsa kommenttikentässä.

Hallituksen esityksen vuoden 2005 eläkeuudistuksesta antoi Paavo Lipposen (sd, keskellä) toinen hallitus syksyllä 2002. Eläkeuudistuksen sisällöstä olivat kuitenkin pitkälti sopineet työmarkkinajärjestöt. Kuva vuodelta 2001. Kuva: Peter Jansson

Superkarttumasta luovuttiin vuoden 2017 eläkeuudistuksessa, jonka jälkeen eläkettä karttuu vuosiansioista 1,5 prosenttia alimpaan vanhuuseläkeikään asti.

Jotkut kommentoijat tuntuvat komppaavan Väisäsen kriittistä sukupolvipoliittista näkökulmaa.

– Suomeen on syntynyt väliinputoajasukupolvi, [joka ei ehtinyt] parhaisiin talouskasvun vuosiin mukaan kerryttämään omaisuutta. Samalta sukupolvelta revitään viimeisetkin irti nostamalla eläkeikää, vaikka eliniänodottamakin on lähtemässä laskuun, kirjoittaa eräs viestipalvelu X:n käyttäjä.

Toiset taas arvostelevat Väisäsen kritiikkiä suuria ikäluokkia kohtaan.

– Pitäisi aika ja energia käyttää sen miettimiseen, että miten tehdään kassaan lisää rahaa eikä siihen, että miten kaikki on niiden vika, jotka ovat niin monen kestovaipat vaihtaneet. Nyt suomalaiset on saatu verissä päin tappelemaan sukupolvittain leipäpalasta ja kokonaan vaikuttaa hukkuneen ajatus siitä, että miten leipää tehtäisiin lisää, nimenomaan yhdessä, kirjoittaa yksi Väisäsen julkaisua kommentoinut.

Lue lisää: Heti tyrmäys eläke-ehdotukselle

Lue lisää: Eläke-ehdotus tyrmistyttää: ”Miksi maksaa eläkettä, jos ei edes pääse eläkkeelle?”

Lue lisää: 70-vuotiaana eläkkeelle? Jari, 38, on nähnyt raksalla huolestuttavia kohtaloita

Valtiovarainministeriön eläke-ehdotus

Valtiovarainministeriön strategia- ja tutkimusjohtaja Olli Kärkkäinen esitteli ministeriön eläke-ehdotusta keskiviikkona 7. lokakuuta. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Alin eläkeikä olisi valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan nousemassa jo nykyisellä lainsäädännöllä 70 ikävuoteen.

Alin vanhuuseläke on nykylainsäädännössä sidottu elinajanodotteeseen vuodesta 2030 alkaen, ja valtiovarainministeriön ennusteen mukaan elinajanodote kehittyisi niin, että vuonna 2025 syntyneet pääsisivät eläkkeelle vasta 70-vuotiaana nykylainsäädännönkin puitteissa.

Tämän seikan nosti esiin viestipalvelu X:ssä torstaina myös valtiovarainministeriön strategia- ja tutkimusjohtaja Olli Kärkkäinen, joka oli mukana esittelemässä valtiovarainministeriön eläke-ehdotusta keskiviikkona 7. lokakuuta.

Valtiovarainministeriön keskiviikon ehdotuksessa selvä muutos aiempaan olisi kuitenkin se, että alin eläkeikä nousisi paljon nopeammin kuin nykylainsäädännössä. Ministeriön ehdotuksessa ensimmäiset vasta 70-vuotiaana eläkkeelle pääsevät olisivat vuonna 1976 syntyneitä, jotka siis tällöin pääsisivät eläkkeelle vuonna 2046. Nykylainsäädännön mukaan heidän eläkeikänsä on 66 vuotta ja 2 kuukautta.

Elinajanodotteeseen sidotun eläkeiän kohdalla on hyvä kuitenkin muistaa se, että elinajanodote voi myös laskea.

Esimerkiksi koronaviruspandemian aikana vastasyntyneiden elinajanodote Suomessa laski hieman sekä miehillä että naisilla. Pitkällä aikavälillä elinajanodote on kuitenkin noussut.

Vastasyntyneillä pojilla ennakollinen elinajanodote Suomessa oli vuonna 2025 79,8 vuotta, ja tytöillä 84,7 vuotta. Pojilla elinajaodote kasvoi edellisvuodesta 0,17 vuotta, kun taas tytöillä se laski 0,03 vuotta.

Lue lisää: Poikien elinajanodotteessa muutos