Kyselyyn osallistuneet henkilöt arvioivat, että tahattomalla lapsettomuudella on huomattavia vaikutuksia hyvinvointiin. Kuva: Vesa Moilanen / IS
Vain joka neljäs tahatonta lapsettomuutta kohdannut haki hoitoa Merck Oy:n tutkimuksessa.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n kanssa. Kyselyyn vastasi 500 henkilöä, jotka olivat kohdanneet tahatonta lapsettomuutta viimeisen viiden vuoden aikana, ja heistä 24 prosenttia oli hakeutunut hedelmöityshoitoihin.
Kyselyn mukaan hoitoon hakeutumista estivät kustannukset, joita mainitsi lähes puolet vastaajista, pitkiksi koetut jonotusajat sekä julkisen sektorin tiukat hoitokriteerit. Vastaajat kokivat myös, että hedelmöityshoitojen saatavuudessa oli alueellista eriarvoisuutta.
Lisäksi tiedon puute hidasti hedelmöityshoitoon hakeutumista. Osa nuorista vastaajista uskoi esimerkiksi, että hedelmöityshoitoja olisi hyödyllisempää hakea myöhemmin, vaikka todellisuudessa hedelmällisyys heikkenee nopeasti iän myötä.
Monet vastaajat kuvailivat hoitoihin hakeutumista henkisesti kuormittavaksi ja epäselväksi, erityisesti prosessin alkuvaiheessa.
– Lasta toivovat viivyttelevät hoitoihin hakeutumista erilaisten esteiden vuoksi. Erityisesti ikään, painoon ja mielenterveyteen liittyvät kriteerit herättävät kysymyksiä, ja epävarmuus voi estää hoitoihin hakeutumista, Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio toteaa tiedotteessa.
Kyselyyn osallistuneet henkilöt kokivat, että tahattomalla lapsettomuudella on merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin. Yli puolet kyselyyn vastanneista naisista ja yli kolmannes miehistä kertoi tahattoman lapsettomuuden vaikuttaneen henkiseen hyvinvointiinsa. Suuri osa vastaajista ilmoitti myös, että kokemus vaikutti heidän sosiaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiinsa.
Korkeakoulutetut ja yli 50 000 euroa vuodessa ansaitsevat kertoivat kyselyssä hakeutuneensa hoitoihin muita useammin. Pääkaupunkiseudulla hoitoihin hakeuduttiin suhteellisesti enemmän kuin pienemmillä paikkakunnilla.
