Uutuuskirja paljastaa uusia yksityiskohtia sarjakuristaja Michael Penttilän mielentilatutkimuksista

Kirjatiedot nahka-asusteisiin ja italian kieleen mieltyneen murhaajan mielenmaisemasta ovat karua luettavaa. Niin ovat myös lääkäreiden arviot neljän ihmisen hengen vieneestä miehestä.

Erittäin vaarallinen, kykenemätön siviilielämään. Näin todettiin yhdessä sarjakuristajalle tehdyssä vaarallisuusarviossa. Kuva: Seppo Solmela / IS, Poliisi, Harri Nurminen, Peter Jansson, kuvankäsittely: IS

Main ContentPlaceholderLue tiivistelmä

Rikoslehti Alibin päätoimittajan Mika Lahtosen uutuuskirja paljastaa uusia yksityiskohtia sarjakuristaja Michael Penttilän, 61, mielentilatutkimuksista.

Penttilän mielentila on tutkittu neljästi. Sarjakuristajan käsissä on kuollut neljä ihmistä ja hän on syyllistynyt lisäksi muihinkin väkivalta- ja seksuaalirikoksiin.

Parhaillaan Penttilä istuu elinkautista vankeusrangaistusta vuonna 2018 tekemästään murhasta.

Näytä lisää

”Lista Penttilän mielentilatutkimuksissa tehdyistä löydöksistä on pitkä: Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus, impulsiivinen häiriötyyppi, määrittämätön psykoseksuaalisen kehityksen häiriö, sadomasokistinen sukupuolinen kohdehäiriö, seksuaalisen identiteetin häiriö, psykopatia…”

Sarjakuristaja Michael Penttilän, 61, mielentila on tutkittu peräti neljästi – yhtä monta kertaa kuin ihminen on kuollut hänen käsissään.

Uutuuskirja paljastaa nyt uusia yksityiskohtia pahamaineisen rikollisen mielenmaisemasta ja persoonasta. Rikoslehti Alibin päätoimittajan Mika Lahtosen kirjoittama Michael Penttilä – Sarjakuristaja (Pressimiehet, 2026) julkaistiin 22. lokakuuta.

Lahtonen kertoo kirjassa tavanneensa sarjakuristajan ensi kerran jo 2010-luvun taitteessa ja haastatelleensa tätä viime vuosina lukuisia kertoja Helsingin vankilassa.

Sarjakuristaja

Michael Maria Penttilä

Kuva: Seppo Solmela

Michael Penttilä, alkuperäiseltä nimeltään Jukka Torsten Lindholm, syntyi Oulussa heinäkuussa 1965. Myöhemmin hän vaihtoi nimensä Michael Maria Pentholmiksi, sittemmin sukunimensä Penttiläksi.

• Hän on surmannut kuristamalla neljä naista ja syyllistynyt lukuisiin muihin kuristamalla tehtyihin väkivalta- ja seksuaalirikoksiin.

• Ensimmäinen uhri oli Penttilän äiti elokuussa 1985. Äidin kuolemaan johtaneet tapahtumat alkoivat kuitenkin paljastua vasta, kun mies tappoi 12-vuotiaan tytön heinäkuussa 1986. Hänet tuomittiin 8,5 vuoden vankeuteen. Oikeus katsoi hänen olleen täyttä ymmärrystä vailla.

• Toukokuussa 1993 Penttilä tappoi naistuttavansa ja tuomittiin taposta 10,5 vuoden vankeuteen. Tällä kertaa hänen arvioitiin olleen täydessä ymmärryksessä.

• Vuonna 2009 Penttilä syyllistyi törkeisiin väkivaltarikoksiin, törkeään raiskaukseen ja vapaudenriistoon. Uhreiksi joutui hieroja, siivooja ja ravintolatuttava.

• Penttilä vapautui vankilasta jouluna 2016, mutta syyllistyi uusiin rikoksiin jo muutaman kuukauden kuluttua.

• Hän rapisteli Helsingin Myllypurossa naapurinsa ovella ja sujautti postiluukusta rakkauskirjeen. Hovioikeuden mukaan hän oli laatinut suunnitelman kuristaa samassa taloyhtiössä asuvaa 17-vuotiasta tyttöä. Penttilä tuomittiin törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta.

• Parhaillaan sarjakuristaja istuu elinkautista tuomiota 52-vuotiaan seksityöntekijän murhasta Helsingin Kalliossa huhtikuussa 2018. Mielentilatutkimuksen mukaan mies oli täydessä ymmärryksessä murhan aikaan.

Michael Penttilän mielenterveyttä on uutuuskirjan mukaan tutkittu vuosien varrella useilla menetelmillä.

Tutkimusten perusteella Penttilä täyttää psykopaatin kriteerit ja on saanut psykiatrisessa vaarallisuusarviossa ”lähes maksimipisteet”.

Sarjakuristaja sijoittui kirjan mukaan myös ”pieneen äärimmäisen korkean riskin ryhmään” testissä, jossa arvioitiin seksuaalirikollisten uusimisriskiä.

Michael Maria Penttilä, alkuperäiseltä nimeltään Jukka Torsten Lindholm, syntyi Oulussa vuonna 1965.

Penttilän mielentila tutkittiin ensi kerran vuonna 1986 sen jälkeen, kun hän oli jo syyllistynyt äitinsä törkeään pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen sekä sittemmin vielä kuristanut 12-vuotiaan tytön kuoliaaksi.

Ennen tutkimusta psykiatrian erikoislääkäri antoi Sarjakuristaja-kirjan mukaan lausunnon, jossa Penttilää luonnehdittiin muun muassa ”hieman etäisen ja viileänkin” tuntuiseksi.

”Haastattelun kuluessa en kykene havaitsemaan tutkittavassa mitään mielisairauden oireita. Tutkittava on mielestäni selkeästi persoonallisuuden kehitykseltään häiriintynyt (persona pathologica). Hän ei kykene hillitsemään impulssejaan varsinkaan alkoholia nautittuaan. Hän ei myöskään ole sopeutunut tämän yhteisön normeihin ikäisellään tavalla. Hän kertoo viettävänsä aikaa paljon filmien ja kirjojen parissa, joskus öitäkin.”

Lausunnossa erikoislääkäri suositteli Penttilän määräämistä mielentilatutkimukseen. Se ei kirjan mukaan sujunut ongelmitta:

– Mielentilatutkimuksen aikana tutkittava oli ollut väkivaltainen, uhkaillut tutkimuksen tehnyttä henkilökuntaa ja leuhkinut rikoksillaan. Penttilä itse väitti joutuneensa vakavan uhkailun kohteeksi muiden potilaiden taholta.

Michael Penttilä, tähän aikaan vielä Jukka Lindholm, kuvattuna oikeudenkäynnissä vuonna 1986. Kuva: Harri Nurminen

Seitsemän vuotta myöhemmin, vuonna 1993, Penttilälle tehtiin toinen mielentilatutkimus. Hän oli nyt kuristanut hengiltä kolmannen uhrinsa, nelikymppisen naistuttavansa, Kempeleessä.

– Tutkimuksessa paljastui väkivallan ihannointi, uutuuskirja kertoo.

Penttilälle tehtiin tällöin myös yksi hänen monista vaarallisuusarvioistaan. Siinä hänen todettiin kirjan mukaan olevan erittäin vaarallinen, ja ettei hän ”kykene siviilielämään”.

Penttilän vaarallisuutta on arvioitu sittemmin myös muun muassa vuosina 2007 ja 2015. Ensin mainitussa hän täytti kirjan mukaan epäsosiaalisen, narsistisen ja epävakaan persoonallisuushäiriön kriteerit.

Viimeksi mainitussa hänellä puolestaan todettiin ”vaikeuksia ymmärtää oman väkivaltaisuutensa vakavuutta ja laajuutta”.

Sarjakuristaja-kirjan kirjoittanut Mika Lahtonen haastatteli Michael Penttilää lukuisia kertoja Helsingin vankilassa. Kuvassa Penttilä hovioikeuden istunnossa vuonna 2019. Kuva: Seppo Solmela

Kolmas mielentilatutkimus tehtiin, kun Penttilää syytettiin tapon yrityksistä, jotka myöhemmin hovioikeudessa lievenivät törkeiksi pahoinpitelyiksi. Teot tapahtuivat vuonna 2009.

– Niuvanniemen sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa Penttilä todettiin terveeksi ja älyllisesti normaaliksi. Häntä kuvailtiin silti persoonallisuudeltaan vahvasti poikkeavaksi, Sarjakuristaja-kirjassa kerrotaan.

IS kertoi samasta havainnosta vuonna 2019 julkaistussa jutussa, joka niin ikään käsitteli Penttilälle tehtyjen mielentilatutkimusten ja vaarallisuusarvioiden tuloksia. Jutun mukaan terveeksi toteamisella viitattiin Penttilän fyysiseen terveyteen.

Uutuuskirjan mukaan Penttilä kertoi mielentilatutkimuksessa kokevansa olevansa sadomasokismista kiinnostunut transihminen. Kuva: peter jansson

Penttilä oli kirjan mukaan kuvaillut itseään tutkimuksessa ”normaalijärkiseksi naiseksi”, joka on ”seksuaaliselta suuntautumiseltaan lesbo”.

– Mielentilatutkimuksessa kävi myös ilmi, että Penttilän haaveissa oli sukupuolenkorjausleikkaus ja hän koki persoonallisuudeltaan olevansa transihminen, joka on kiinnostunut sadomasokismista.

Tutkimuksen aikana Penttilä lisäksi riitautui lääkärin kanssa ja aloitti nälkälakon, kirja kertoo.

”Tutkittava suuttui jo 4. päivänä tutkimuksen alusta syyttäen huonosta käytöksestä ja ymmärtämättömyydestä, kun mielisairauden mahdollisuudesta oli mainittu. Hän linnoittautui huoneeseensa aloittaen syömälakon ja ilmoitti lopettavansa tutkimuksen.”

Penttilä päätyi kirjan mukaan kameravalvottuun eristykseen ja päätti nälkälakkonsa vasta ”hyväksyttyään” tutkijan anteeksipyynnön.

”Anteeksipyyntönä tutkittava piti sitä, että tutkija pyysi häntä nimeämään asiat, jotka olivat häntä loukanneet. Tässä tutkittavan mukaan keskeistä oli ’vanhojen asioiden kaiveleminen’, tutkittavan puhetulvan keskeyttäminen ja ’omituiset’ kysymykset.”

Sarjakuristajan käsissä on saanut surmansa neljä naista. Hän on lisäksi syyllistynyt lukuisiin muihinkin kuristamalla tehtyihin väkivalta- ja seksuaalirikoksiin. Kuva: Joonas Salo

Vuonna 2019 Penttilälle tehtiin hänen viimeisin mielentilatutkimuksensa – tällä kertaa vasta hovioikeusvaiheessa. Sarjakuristaja oli edellisenä vuonna surmannut prostituoituna työskennelleen naisen.

Penttilän psyykkistä tilaa arvioitiin kuitenkin jo tapauksen esitutkinnassa. Uutuuskirjan mukaan tutkinta-aineistoon sisältyi erikoispsykologi Jan-Henry Stenbergin laatima lausunto.

Stenberg luonnehti kirjan mukaan Penttilää ”pinnallisesti miellyttäväkäytöksiseksi”, mutta sarjakuristajan puheissa tuli ilmi ”toistuvaa valehtelua, epärehellisyyttä ja motiivien sievistelyä”.

Erikoispsykologi piti Penttilää yhä vaarallisena ja rikoksen uusimisriskiä korkeana.

”Tutkittavan pitkäaikaisessa, jo nuorena alkaneessa elämäntyylissä ovat nähtävissä merkit kaikista riskitekijöiden ryhmistä: antisosiaalisuudesta, nykyisin eristäytyneisyydestä ja pitkäaikaisesti seksuaalisesta poikkeavasta kiihtymystaipumuksesta. Lisäksi tutkittavalla on todella erityisen pitkäaikainen, vahva ja voimakas perversiivinen viehtymys kuristamiseen.”

Penttilän asunnosta kotietsinnällä löytyneitä hansikkaita. Kuva: Poliisi

Mielentilatutkimuksen aikana Penttilä oli kirjassa kerrotun mukaan osastolla rauhallinen ja yhteistyökykyinen.

”Tutkittava viihtyi muiden seurassa ja keskustellen, televisiota katsellen sekä pingistä ja shakkia pelaten. Hän ulkoili kävelypihassa, nukkui yöt ja huolehti hygieniastaan ja ympäristönsä siisteydestä. Joitakin kertoja hänen havaittiin naureskelevan itsekseen ja purskahtavan nauruun ilman näkyvää syytä. Tutkittava oli usein korostuneen kohtelias ja tervehti säännöllisesti italian kielellä.”

Penttilä istuu parhaillaan elinkautista tuomiota 52-vuotiaan seksityöntekijän murhasta. Tapauksen esitutkintamateriaaliin sisältyi muun muassa valvontakamerakuvaa sarjakuristajan liikkeistä. Kuva: Helsingin poliisilaitos

Penttilä kertoi tutkimuksessa katuvansa tekoa, mutta suhtautui uhriin ”syyttelevästi ja mitätöivästi”.

Hän myönsi olevansa mieltynyt ”sadomasokistiseen seksiin ja nahka-asusteisiin”, mutta ”vähätteli kuristamiseen liittyviä riskejä” sekä ennen tekoa katsomiensa ”väkivaltaisten filmien määrää ja laatua.”

”Tutkittava arveli tekoa selittävän muun muassa läheisyydenkaipuu, uhrin loukkaava käytös sekä edeltävän oikeuskäsittelyn julkisuudesta tutkittavalle aiheutunut stressi. Tutkittava ei pitänyt itseään vaarallisena vedoten siihen, että edellisestä henkirikoksesta oli kulunut yli 20 vuotta.”

Sarjakuristaja Helsingin hovioikeudessa vuonna 2018, vieressään pitkäaikainen avustajansa asianajaja Kari Eriksson. Kuva: Markus Jokela / HS

Sarjakuristaja-kirjassa mainitaan, että Penttilän mielentilatutkimuksiin liittyi eräs ”erikoinen seikka”.

– Mielentilatutkimuksissa haastatellaan tutkittavan läheisimmät henkilöt. Vuosia sitten tutkimukseen haastateltiin myös Penttilän pitkäaikaista asianajajaa Kari Erikssonia. Hän antoi lausunnon kaikesta siitä, mitä tietää Penttilän elämästä.

Kirjan mukaan Penttilä nimesi läheiseksi henkilöksi ainoastaan Erikssonin, sillä muita ei ollut. Asianajaja kertoo kirjassa, että pitkäaikainen asiakas on pitänyt häneen ja asianajotoimistoon yhteyttä vankilasta käsin.

– Olen laittanut hänelle, kuten muillekin vankilassa oleville asiakkailleni joulukortin ja pienen taskukalenterin.

Artikkelin lainaukset ovat peräisin 22. lokakuuta 2026 julkaistusta Mika Lahtosen kirjasta Michael Penttilä – Sarjakuristaja (Pressimiehet).

Juttua täsmennetty 22.10. kello 14.33. Tarkennettu tietoa fyysisestä terveydestä vuoden 2009 mielentilatutkimuksessa.

Mielentilatutkimus

Mielentilatutkimuksella selvitetään rikoksesta epäillyn, syytetyn tai tuomitun syyntakeisuutta rikoksen tekohetkellä sekä hoidon tarvetta.

• Se tehdään yleensä Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa tai Vanhan Vaasan sairaalassa.

• Tutkimuksen valmistuttua sekä sairaala että THL antavat lausunnot tuomioistuimen punnittavaksi. On harvinaista, että oikeus päätyisi syyntakeisuudesta eri kannalle kuin sairaala ja THL.

• Laajassa, noin kaksi kuukautta kestävässä mielentilatutkimuksessa pureudutaan muun muassa tutkittavan persoonallisuuden rakenteeseen ja kerätään tämän elämästä niin paljon taustatietoa kuin mahdollista.

• Tavallisesti mielentilaa koskevat lausunnot ovat salassa pidettäviä. Suomessa oikeus on tehnyt poikkeuksen ainakin myrkkyhoitaja Aino Nykoppin tapauksessa.

• Oikeus julkisti Nykoppin mielentilalausunnon johtopäätöksiä koskevan osuuden rikosvyyhdin poikkeuksellisuuden sekä yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.