Armeijan talvirukkasilla on hankala ampua.
Puolustusvoimien maastoruokailu uudistettiin huhtikuussa, ja nyt ruokalistaa muutetaan jälleen saadun palautteen perusteella.
Leijona Cateringin kehityspäällikkö Sari Lipasti kertoo, että leivät korvattiin välipalatuotteilla ja uudistus on pääosin otettu hyvin vastaan.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Varusmiehet ovat kritisoineet maastoiltapalaa liian kevyeksi ja makeaksi, ja lokakuun lopussa listalle tuodaan uusia suolaisia ja täyttävämpiä vaihtoehtoja.
Puolustusvoimien maastoruokailu uudistettiin huhtikuussa perusteellisesti.
Leijona Cateringin mukaan tavoitteita uudistuksessa ovat varusmiesten entistä parempi jaksaminen, ruokahävikin vähentäminen, kotimaisuusasteen lisääminen ja huoltovarmuuden vahvistaminen.
Ilta-Sanomien aiheesta tekemässä kyselyssä puheenvuorot ovat olleet kriittisiäkin, mutta Leijona Cateringin kehityspäällikkö Sari Lipasti kertoo, että pääasiassa uudistus on otettu hyvin vastaan.
Leipää, levitteitä tai leivänpäällisiä ei enää ole mukana. Niistä tuli aiemmin noin 40 prosenttia päivän energiasta. Tilalla on lisäkkeitä, kuten välipalapatukoita.
– Ravintoloista saadun palautteen perusteella uusia välipalatuotteita palautuu maastosta vähemmän kuin aiemmin tarjolla olleita leipiä ja leivänpäällisiä. Lisäke sekä juoma täydentävät kokonaisuutta. Esimerkiksi maidosta ja proteiinijuomista saadaan energian ja proteiinin lisäksi D-vitamiinia ja kalsiumia, Lipasti toteaa.
Leijona Cateringille on tullut palautetta muun muassa liian kevyeksi ja makeaksi koetusta maastoiltapalasta.
– Haasteena on ollut löytää ravitsemuksellisesti laadukkaita, yksittäin pakattuja suolaisia välipalatuotteita, jotka soveltuvat maasto-olosuhteisiin. Erityisesti helposti mukaan otettavat välipalatuotteet ovat saaneet kiitosta.
Energiantarve on kova maastoharjoituksessa erityisesti talvella. Kuva: Antti Hämäläinen
Maastoruokailusta kerätään palautetta kahdesti vuodessa. Tämän vuoden tulokset eivät ole vielä käytettävissä.
Leijona Cateringin mukaan maastoruokailussa ruokailija saa vuorokaudessa kaikkiaan 3 600 kilokaloria.
– Energiamäärät ja kokonaisuus on suunniteltu ja sovittu yhdessä Puolustusvoimien kanssa. Energiantarve vaihtelee huomattavasti päivän kuormittavuuden ja olosuhteiden mukaan. Olennaista on ruokailun kokonaisuus pidemmällä aikavälillä ja se, että tarjottu ruoka tulee mahdollisimman hyvin syödyksi, Lipasti sanoo.
Hänen mukaansa ruokakauraa on käytetty Leijonan ruokalistoilla jo ennen uudistusta. Nyt sitä on mukana säännöllisesti.
– Se on jakanut varusmiesten mielipiteitä. Maastoruokailussa ruokakaura on kuitenkin osoittautunut toimivaksi vaihtoehdoksi maistuvuuden, ravitsemuksellisten ominaisuuksien, hyvän lämpösäilyvyyden ja huoltovarmuuden näkökulmasta.
Hernekeitto pitää pintansa ja kuuluu edelleen armeijan maastoruokavalioon. Kuva: Heikki Westergård
Lokakuun lopussa on luvassa uusi ruokalista. Kaikki varusmiesten ruokalistat, mukaan lukien maastoruokalista, päivitetään kaksi kertaa vuodessa.
– Syksyn maastoruokalistalla on huomioitu kevään uudistuksesta saatu palaute, ja mukaan on tuotu uusia suolaisia ja täyttävämpiä välipalatuotteita.
Lipasti muistuttaa, että maastoruokailu on eri asia kuin kenttäruokailu.
– Maastoruoka, jota kevään uudistus koski, valmistetaan ja pakataan varuskuntaravintolassa, ja se kuljetetaan lämpöastioissa ruokailupaikalle.
Hän kertoo, että maastoruokailua voidaan käyttää esimerkiksi ampumaratapäivänä tai jopa sisäoppituntipäivänä. Päivän fyysinen kuormitus ja energiantarve voivat siis vaihdella huomattavasti, eikä maastoruokailu tarkoita aina raskasta maastoharjoitusta.
– Kenttäruokailussa ruoka puolestaan valmistetaan maastossa kenttäkeittimillä. Sitä käytetään pääsääntöisesti harjoituksissa, ja siinä on omat reseptit ja toimintatavat.
