D-vitamiinin vaikutus jaksamiseen kaamosaikana. Video: Juho Rautvaara
Valon väheneminen elokuussa voi aiheuttaa jo nyt kaamosväsymyksen kaltaisia oireita, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen.
Kaikki valoherkimmät voivat reagoida hiljalleen pimeneviin aamuihin ja iltoihin vireystilan muutoksilla.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
– Päivä lyhenee tässä elokuun loppupuolella jo, minkä kaikkein valoherkimmät saattavat huomata, Partonen sanoo.
Eniten merkitystä on valon määrällä aamulla herätessä ja illan hämärtyessä, Partonen sanoo.
Kaamosväsymyksen aikana unen laatu heikkenee, eikä uni virkistä. Kuva: Vesa Moilanen / IS
Yleensä tyypillisimmät kaamosoireet alkavat tosin syyskuussa tai lokakuussa, Partonen sanoo.
Kaamosoireet eli valon vähenemisestä johtuvat oireet lienevät kaikille tuttuja: mieliala laskee, liikunnan harrastaminen vähenee, sosiaalinen aktiivisuus vähenee ja herkut tuntuvat maistuvan tavallista paremmin. Väsymys jatkuu monella pitkin päivää.
Kaikkien tehokkain tapa lieventää kaamosoireita on lisätä saamansa valon määrää aamuisin, Partonen kertoo.
– Lisäämällä valon määrää aamulla ja aamupäivällä kaamosoireet voivat helpottaa jo viikossa.
Kaamosväsymykseen kuuluu, ettei uni virkistä enää yhtä hyvin.
– Huono nukkuminen voi jatkua marraskuusta tammikuuhun asti ja alkaa helpottaa yleensä helmikuussa, Partonen kuvailee.
Ruokahalu kasvaa ja herkuttelu lisääntyy etenkin iltaisin.
Painon nousu kaamosaikana on yleistä, THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen sanoo. Kuva: Rio Gandara / HS
– Se johtaa siihen, että tulee syötyä hiilihydraattipitoisempia ruokia.
Painon nouseminen kaamosaikaan onkin yleistä.
– On tavallista, että paino nousee kaamosaikaan kahdesta viiteen kiloa, Partonen sanoo.
Herkuttelu poistaa väsymyksen tunnetta, minkä vuoksi se viivästyttää nukkumaanmenoa. Se taas sotkee muutenkin tolaltaan olevan kehon sisäisen rytmin, mikä heikentää unen laatua.
– Uni myös pyrkii pidentymään. Vaikka olisikin mahdollista nukkua pitkään, on unessa enemmän katkoksia ja sen sisäinen kaava muuttuu, eikä se enää virkistä yhtä paljon, Partonen kertoo.
Häiritsevä kaamosväsymys on ongelma joka viidennelle suomalaiselle talvi toisensa jälkeen, Partonen kertoo.
Nämä ihmiset ovat erityisen herkkiä muutoksille valon määrässä ja kokevat kaamosväsymyksen oireet elämää häiritsevinä.
Toisilla olo on taas samanlainen vuodenajasta riippumatta. Kaamosoireita tulee lähes kaikille, mutta kaikki eivät koe niitä niin voimakkaasti.
– Noin 10 prosenttia aikuisista sanoo, että on ihan sama, mikä vuodenaika on, Partonen kertoo.
Fyysinen aktiivisuus laskee kaamosaikana. Kuva: Antti Hämäläinen
