Vuonna 2025 mitattiin mittaushistorian korkein viharikosepäilyjen määrä. Kuvituskuva. Kuva: Vilhelmiina Penttilä / IS
Poliisiammattikorkeakoulun julkaiseman vuosiselvityksen mukaan epäiltyjen viharikosten lukumäärä kasvoi edelleen kuluneena vuonna.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Kolmannen peräkkäisen vuoden aikana saavutettiin uusi ennätys viharikosepäilyjen määrässä, kun yhteensä lähes 2 000 rikosilmoitusta kirjattiin.
Viharikos määritellään rikokseksi, jossa motiivina toimii uhrin todelliseen tai oletettuun taustaan liittyvä ennakkoluulo tai vihamielisyys. Tällaisia taustoja ovat esimerkiksi etninen alkuperä, uskonto, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus.
Polamkin mukaan useat eri tekijät voivat vaikuttaa tähän kasvuun.
– Kasvu voi heijastaa viharikosten määrän lisääntymistä, aiempaa aktiivisempaa rikoksista ilmoittamista sekä vihamotiivien aiempaa parempaa tunnistamista. Selvityksen perusteella ei kuitenkaan voida arvioida, mikä näistä tekijöistä selittää kasvua eniten, sanoo Polamkin tutkija Jenita Rauta tiedotteessa.
Uhrin etninen tai kansallinen tausta oli selvästi yleisin motiivi. Suomessa näitä rikosepäilyjä oli viime vuonna reilu 1 300 kappaletta, mikä vastasi noin 70 prosenttia kaikista epäilyistä.
– Useimmin kyse oli tapauksista, joissa valtaväestöön kuuluvat henkilöt ilmaisivat ennakkoluuloa ja vihamielisyyttä etnisiä tai kansallisia vähemmistöjä kohtaan. Yleisin rikoslaji oli epäilty kunnianloukkaus, todetaan selvityksessä.
Suomalaisten kansalaisten ulkopuolella tarkasteltuna Syyrian kansalaisiin kohdistui suhteellisesti eniten etniseen tai kansalliseen taustaan liittyviä viharikosepäilyjä.
Myös uskontoon tai vakaumukseen sekä sukupuoleen liittyvät viharikosepäilyt kasvoivat viime vuonna.
Kaikkien asianomistajien joukossa miehiä oli 58 prosenttia ja naisia 42 prosenttia. Yleisin ikäluokka oli 15–24-vuotiaat.
Lähes 40 prosentissa tapauksista rikoksesta epäilty henkilö oli entuudestaan tuttu asianomistajalle. Toisaalta epäilty oli tuntematon 30 prosentissa tapauksista.
Helsingissä kirjattiin eniten viharikoksia (22 prosenttia). Seuraavina suurina kaupunkina esiintyivät Vantaa, Espoo, Turku ja Tampere.
– Jos viharikosilmoitusten määrä suhteutetaan kunnan asukaslukuun, Lieto nousee Helsingin ohi, toteaa selvitys ja arvioi sen saattavan johtua myös siitä, miten hyvin poliisi on kirjannut rikoksia.
Viharikosepäilyjä on seurattu vertailukelpoisesti vuodesta 2008.
Naapuri oli epäiltynä 13 prosentissa rikoksista. Kahdeksassa prosentissa tapauksista asianomistaja oli asiakassuhteessa rikoksesta epäiltyyn. Kuvituskuva. Kuva: Mikko Suutarinen
