Viro keuli Suomen ohi Pisa-tuloksissa – professori Margus Pedaste kertoo syyn

Virolaisprofessori Margus Pedasten mukaan yksi syy Viron menestykseen on maan panostaminen varhaiskasvatukseen.

Tuoreimmassa, luonnontieteellistä osaamista mittaavassa Pisa-tutkimuksessa korkeimmalle sijalle Euroopan maista nousi Viro 527 pisteellä. Maa jätti taakseen niin 504 pistettä napanneen Suomen kuin OECD-maiden keskiarvonkin.

Siinä missä suurin osa maista vajosi tilastoissa alaspäin, onnistui Viro parantamaan tulostaan edelliseen arviointiin verrattuna. Maa erottuu joukosta siinä, ettei sen luonnontieteiden tulos ole muuttunut tilastollisesti merkittävästi verrattuna vuosiin 2022, 2015 ja 2006.

Suomen kehityksen suunta sen sijaan on ollut jo pitkään laskeva. Suomi oli 2000-luvun alkupuolella Pisa-mittausten kärjessä, mutta luonnontieteellinen osaaminen on heikentynyt jokaisessa mittauksessa vuoden 2006 jälkeen. Lasku on reippaasti OECD-keskiarvoa suurempaa.

Suomen Pisa-tulokset ovat laskeneet jo pitkään. Kuva: Panu Pälviä

Mitä virolaisissa kouluissa tehdään suomalaisia paremmin?

Ilta-Sanomat kysyi asiaa Tarton yliopiston koulutusinnovaatioiden professorilta Margus Pedastelta. Hän toimi aiemmin 15 vuoden ajan luonnontiedeaineiden opettajana, minkä jälkeen hän on työskennellyt opettajankoulutuksen, opetusteknologian ja tutkimuksen parissa.

Margus Pedaste. Kuva: Tartu Ülikool

Kun Suomessa pohditaan syitä koululaisten heikentyneisiin oppimistuloksiin, kääntyy katse helposti kohti peruskoulua. Pedaste kehottaa katsomaan vieläkin kauemmas – nimittäin päiväkotiin.

Pedasten mukaan yksi Viron menestyksen avaimista löytyy juurikin päiväkodista: siinä missä Suomessa suurin osa koulutukseen menevästä budjetista investoidaan niin sanotusti myöhemmän vaiheen koulutukseen, Virossa eniten rahaa käytetään varhaiskasvatukseen.

Päiväkotia ei nähdä Virossa ainoastaan lasten hoito- ja leikkipaikkana. Päiväkodeilla on oma kansallinen opetussuunnitelmansa, ja Pedasten mukaan siellä rakennetaan perusta myöhemmälle koulumenestykselle.

Virossa satsataan varhaiskasvatukseen. Kuva: Veera Korhonen

Pisa-tutkimus

• PISA (Programme for International Students Assessment) on OECD:n jäsenmaiden yhteinen tutkimusohjelma, joka tuottaa tietoa koulutuksen tilasta ja tuloksista sekä koulun ulkopuolella tapahtuvasta oppimisesta kansainvälisessä vertailukehyksessä.

• Tutkimuksessa selvitetään, miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat keskeisiä avaintaitoja, millaiset tekijät vaikuttavat taitoihin ja miten taidot kehittyvät.

• Tutkimukset ovat painottuneet seuraavasti:

PISA 2025: luonnontieteet

PISA 2022: matematiikka

PISA 2018: lukutaito

PISA 2015: luonnontieteet

PISA 2012: matematiikka

PISA 2009: lukutaito

PISA 2006: luonnontieteet

PISA 2003: matematiikka

PISA 2000: lukutaito

Suomessa on menneinä vuosina keskusteltu paljon oppilaiden itseohjautuvuudesta ja siitä, vaaditaanko lasten ottavan liian varhain turhan paljon vastuuta omasta oppimisestaan.

Pedasten mukaan itseohjautuvuus on tärkeä taito, mutta itsestään se ei synny.

– Lapsia ei voi vain heittää veteen ilman minkäänlaista apua ja odottaa, että heistä tulee ajan kanssa itseohjautuvia oppilaita, Pedaste kuvaa ja lisää, että lasten itseohjautuvuuden tukeminen aloitetaan Virossa jo hyvin aikaisessa vaiheessa.

Lasten itseohjautuvuutta tuetaan jo päiväkoti-iästä alkaen. Kuva: Ville Maali

Lapsille voidaan antaa jo ensimmäisiltä kouluvuosilta lähtien mahdollisuuksia tehdä omia valintojaan, mutta avainasemassa on vastuun lisääminen vähitellen, Pedaste sanoo. Opettajan tehtävä on ohjata oppilasta esimerkiksi asettamaan tavoitteita, valitsemaan työskentelytapoja, arvioimaan omaa oppimistaan ja antamaan palautetta muille.

Kaikilta lapsilta ei kuitenkaan voida odottaa samanlaista itsenäisyyttä.

Pedasten mukaan toiset voivat omaksua itseohjautuvan työskentelytavan nopeastikin, mutta heikommin pärjäävä lapsi voi vaatia hitaampaa etenemistahtia ja enemmän ohjausta.

Virolaisissa päiväkodeissa noudatetaan niitä varten laadittua opetussuunnitelmaa. Kuva: Veera Korhonen

Juuri heikoimpien oppilaiden tukeminen on Pedasten mukaan yksi Viron koulutusjärjestelmän vahvuuksista.

Suomessa Pisa-tulosten heikentymistä tarkasteltaessa yksi eniten huolta aiheuttavista asioista on ollut heikosti pärjäävien oppilaiden määrän kasvu. Tuoreimpien tulosten mukaan oppilaiden väliset osaamiserot koulujen sisällä ovat Suomessa kasvaneet ja ne ovat tällä hetkellä huomattavasti OECD-maiden keskiarvoa suurempia.

Virossa toisia huomattavasti heikommin pärjäävien oppilaiden osuus on pystytty pitämään verrattain pienenä. Pedasten mukaan kyse ei ole ainoastaan valtion asettamasta tavoitteesta vaan myös siitä, että opettajat auttavat hyvin matalalla kynnyksellä sellaisia oppilaita, jotka ovat vaarassa jäädä muista jälkeen.

Käytännössä auttamisen halu näkyy muun muassa opettajien tarjoamina tukiopetustunteina. Kouluissa työskentelee myös erityisopettajia, erityispedagogiikan ammattilaisia sekä puheterapeutteja. Tukea pyritään antamaan mahdollisimman varhain, jopa jo päiväkodissa, Pedaste sanoo.

– Päälle kymmenessä vuodessa olemme lisänneet merkittävästi opettajiemme saamaa koulutusta sekä varhaiskasvatuksen että peruskoulun koulujen opettajien kohdalla. Olemme satsanneet siihen, että tavalliset opettajat tunnistaisivat helpommin oppilaiden kohtaamia haasteita ja tietäisivät, kuinka tukea heitä, Pedaste kertoo.

Viro loistaa tuoreimpien Pisa-tutkimustulosten kärkipaikoilla. Kuva: Panu Pälviä

Kaikkea Viron menestystä ei Pedasten mukaan voida selittää opetussuunnitelmilla, rahalla tai opetusmenetelmillä. Taustalla on myös yhteiskunnan suhtautuminen koulutukseen.

Pedaste sanoo hieman kärjistäen koulutuksen olevan Virossa ”kuin uskonto”.

Virolaiset uskovat hänen mukaansa voimakkaasti siihen, että koulutuksella voi parantaa omaa asemaansa yhteiskunnassa ja rakentaa itselleen paremman elämän.

Asiaa voi Pedasten mukaan selittää osaltaan historialla. Viron menneisyyttä värittävät ajat, jolloin maa on ollut useiden eri valtojen hallinnan alla, eikä siellä ole vanhaa vaurasta yläluokkaa, jonka asema olisi periytynyt sukupolvelta toiselle.

– Jos haluaa saavuttaa jotakin, josta haaveilee, täytyy se rakentaa koulutuksen varaan, Pedaste tiivistää.

Virossa oppilaita pyritään tukemaan erityisen paljon jo alimmilta luokka-asteilta lähtien. Kuva: Ville Maali

Kun häneltä kysytään, kuinka Suomi pystyisi kääntämään suuntansa oppimistuloksissa nousujohdanteiseksi, korostaa Pedaste varhaisimpien vuosien merkityksellisyyttä.

Ensimmäiseksi lapsille pitäisi opettaa itseohjautuvuutta vähitellen sen sijaan, että heille siirretään liikaa vastuuta kerralla. Toiseksi koulutukseen tulisi panostaa mahdollisimman varhain.

– Mitä nuoremmista lapsista puhutaan, sitä tärkeämpää heihin investoiminen on. Perustan täytyy olla vahva, Pedaste sanoo.

Kolmanneksi ja viimeiseksi hän toivoisi koko yhteiskunnan vahvistavan uskoaan koulutukseen, sillä ilman halua oppia ei parhaastakaan koulutusjärjestelmästä ole ratkaisuksi.