Kouluruoka on noussut esiin suomalaisessa keskustelussa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS
Yle uutisoi, että kouluikäisten lasten vanhemmat esittävät yhä useammin toiveita lasten ja nuorten erityisruokavalioiksi kouluruokailuun. Erityisesti yksilöllisten, ei-terveysperusteisten toiveiden määrä on kasvanut selvästi, ilmiö on havaittu muun muassa Jyväskylässä, Espoossa ja Etelä-Pohjanmaalla.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Vanhemmat toivovat lapsilleen esimerkiksi makaronia ketsupin kera, ranskalaisia perunoita, nakkeja ja lihapullia tai kokonaisia ruokavalioita, kuten sokeritonta tai luomuruokaa.
Etelä-Pohjanmaalla kehitetään toimintamallia, jossa oppilaiden ruokailuun liittyvät toiveet ja tarpeet hoidettaisiin yhdenmukaisesti kaikissa maakunnan kunnissa. Mallia kehitetään erityisesti turvaruokaan liittyen. Turvaruoka on tarkoitettu lapsille, joilla on merkittäviä syömisen haasteita.
Lue lisää: Yle: Turvaruoan kysyntä kasvaa – osa lapsista saa syödä koulussa kalapuikkoja vaikka joka päivä
Kouluruoka on puhuttanut suomalaisia viime aikoina. Esimerkiksi Tornion kaupunginvaltuusto päätti kesäkuussa palauttaa kevytmaidon ja Valion Oivariinin kouluihin.
Lue lisää: Kouluruokakeskustelu Oivariinista roihahti Torniossa – ”Läskiksi lasten suoniin”
Myös kouluruoan suosion lasku on aiheuttanut huolta. THL:n syyskuussa 2025 julkaiseman kouluterveyskyselyn mukaan seitsemän prosenttia koululaisista ei syö kouluruokaa koskaan. Yli puolet 8.–9. luokkalaista tytöistä ei syö päivittäin kouluruokaa. Taustalla voivat olla muun muassa ruoan maittavuus, ruokailutilanteiden levottomuus ja tyttöjen kokemat paineet syödä mahdollisimman vähän.
