Pinja Perholehto: Älylaseille tarvitaan selkeät pelisäännöt erityisesti terveydenhuollossa

Suomessa pitää tehdä periaatteellinen arvio siitä, missä kuvaavia ja ääntä tallentavia älylaseja saa käyttää ja missä ei, vaatii SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto Facebook-julkaisussaan.

Perholehto sanoo, että tähän asti on voinut aika hyvin päätellä, milloin joku kuvaa meitä; kun puhelin nousee taskusta ja kamera kääntyy kohti, tilanteen ymmärtää.

– Näin ei ole enää, hän toteaa.

Viime vuosina on puhuttu etenkin naisten salakuvaamisesta pukuhuoneissa, vessoissa ja julkisilla paikoilla. Perholehto on huolestunut uuden, huomaamattomamman teknologian tulosta markkinoille ja siksi pohtii, pitäisikö älylaseille asettaa kieltoja.

– Minusta tätä on vakavasti harkittava. Ja mieluummin nyt kuin sitten, kun ensimmäiset rumat tapaukset ovat jo tapahtuneet.

Älylaseissa on pieni LED-valo, joka kertoo kameran olevan päällä. Perholehto huomauttaa kuitenkin, että jotkut ovat peittäneet tai poistaneet valon, jotta ”salakuvaamista voisi puuhata huoletta”.

– Hulluksi on mennyt, hän sanoo.

Älylaseilla kuvaamisen hän haluaisi kieltää etenkin sairaaloissa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa, joiden tiloissa ihmisiä liikkuu elämänsä yksityisimmissä ja haavoittuvimmissa tilanteissa.

– Jo se, että ihminen istuu tietyn poliklinikan odotustilassa, voi paljastaa hänestä jotain, mitä hän ei halua muiden tietävän. Vieressä voidaan puhua diagnoosista, lääkityksestä tai läheisen voinnista.

Vastaanotolla puolestaan riisutaan vaatteita ja kerrotaan asioita, jotka kuuluvat vain potilaalle ja häntä hoitavalle ammattilaiselle, hän sanoo.

– Mutta entäpä, jos lääkärillä onkin Metan lasit päässä?

Sote-palveluissa yksityisyyden suojan tulee olla ehdoton lähtökohta, Perholehto sanoo. Potilaan, asiakkaan tai läheisen ei pidä hänen mielestään joutua miettimään tällöin, kuvaako tai äänittääkö joku tilannetta.

– Maailmalla on jo esimerkkejä siitä, että sairaalat ovat ryhtyneet rajoittamaan älylasien käyttöä juuri yksityisyyden suojaamiseksi.

Sairaaloiden ja sote-palvelujen aulat ja kahviot ovat Perholehdon mukaan nykyisellään tiloja, joissa kuvaamista ei voi noin vain kokonaan kieltää.

Perholehto kertoo käyttävänsä itse kuulokojetta ja sanoo ymmärtävänsä, että älylasit voivat olla osalle tärkeä apuväline esimerkiksi tekstittämisessä, kääntämisessä ja visualisoinnissa.

Rajoituksia tehtäessä apuvälinekäyttö voidaan ja pitää huomioida erikseen, hän sanoo.

– Pääpointtini on, ettei uuden teknologian käyttäjän oikeus voi automaattisesti ajaa kaikkien ympärillä olevien ihmisten yksityisyyden edelle.