Häkkänen: Suomi pyysi Ruotsilta sotilaallista apua aluevalvontaan – ”Venäjä on erittäin aktiivinen”

Puolustusministeri Antti Häkkänen vahvistaa Ilta-Sanomille, että Suomi on pyytänyt Ruotsilta sotilaallista apua.

Aiemmin perjantaina uutisoitiin, että Ruotsi tulee jatkossa osallistumaan Suomen aluevalvontaan.

Lue lisää: Yllätysuutinen: Ruotsi lähettää hävittäjiä ja merivoimien aluksia Suomeen

– Ukrainan oikeutetuista kaukoiskuista Venäjälle on tullut uusi normaali. Olemme käyneet Ruotsin puolustusministerin Pål Jonsonin kanssa keskusteluja siitä, olisiko heillä kykyä irrottaa jonkin verran resursseja tähän aluevalvonnan kokonaisuuteen myös Suomen osalta. Jotta tehostettu valvontamme ei kuormittaisi henkilöstöä ja kalustoa niin paljon, Häkkänen kertoo IS:lle.

Toinen puoli Häkkäsen mukaan on se, että Ruotsin kanssa on tällä vaalikaudella syvennetty puolustusyhteistyötä ja Ruotsin apu aluevalvonnassa on tähän luonteva askel.

Puolustusministerin mukaan syynä on siis se, että Suomen puolustusvoimien kaluston ja henkilöstön kuormitus kevenisi. Häkkänen kuitenkin torppaa ajatuksen siitä, että Suomi ei pystyisi itse huolehtimaan itsestään.

– Tämä ei ole siis todellakaan mikään hätähuuto. Enkä tätä sananakaan oikein halua käyttää. Me pystymme itse tekemään, mutta haluamme lähimpien ystävien kanssa tiiviimpää yhteistyötä ja siinä on myös helpottava tekijä tähän meidän pitkäkestoiseen, jo kahdeksan kuukautta jatkuneeseen kuormitukseen.

Häkkäsen mukaan kevään aikana alkoi näyttää siltä, että kuormitustilanne jatkuu Ukrainan droonisodankäynnin takia. Avunpyynnöstä neuvoteltiin Ruotsin kanssa viimeiset kuukaudet.

Alustava ajatus on puolustusministerin mukaan se, että Ruotsi auttaa Suomea aluevalvonnassa ainakin vuoden loppuun asti.

Miksi tällaiseen kuormitukseen tarvitaan Ruotsia avuksi?

– Jouduimme kesäaikana useamman kerran viikossa pitämään korkeampaa valmiutta ilmavoimien, merivoimien ja maavoimien osalta. Se kuormittaa kalustoa ja henkilöstöä. Kun Pål Jonson vei hyvin vahvasti Ruotsissa eteenpäin tällaisen aloitteen, niin sillä saadaan pikkaisen sellaista jeesiä. Ja samalla integroimme yhteistoimintaa.

Häkkäsen mukaan kyseessä on periaatteellisesti iso askel, koska aluevalvonta on perinteisesti ollut Suomen puolustusvoimien tontilla.

– Suomi vastaa edelleen aluevalvonnastaan, johtaa sitä ja puolustusministeri päättää voimakeinojen käytöstä. Mutta nyt me otetaan tavallaan Ruotsi siihen vanhaan sapluunaan mukaan. Ja sitten Gripenit ja Visby-luokan korvetit ovat siellä jonkin verran mukana Suomen johtamassa valvonnassa.

Mitä tämä puolustusvoimien kuormitus nyt siis ihan konkreettisesti tarkoittaa?

– Yleisellä tasolla sanon, että joudumme ilmavoimien henkilöstöllä ja kalustolla pitämään sellaista tehostettua valmiutta yllä. Eli se kuormittaa aika paljon porukkaa. Ja sitten on maavoimien helikopterikalusto tässä keskiössä ja merivoimien aluskanta. Nämä kaikki kuluttavat resursseja.

Häkkänen painottaa, että tämä on luontevaa lähimmän ystävän eli Ruotsin kanssa.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi maanantaina, että Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen Euroopassa lisääntyy ja näkymä on valitettavan pessimistinen.

Onko nyt siis tapahtunut Venäjän suhteen jotain huonompaan suuntaan, suunnitteleeko Venäjä enemmän hybridioperaatioita lähialueilleen?

– Venäjä on erittäin aktiivinen. Tiedustelun ja useiden eri elementtien osalta. Kyllä me joudutaan nyt olemaan syyskausi myös erittäin varuillaan, ruususen uneen ei kannata kenenkään vaipua, Häkkänen vastaa.

– Tällä tiiviimmällä Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyöllä aluevalvonnassa nimenomaan tehostetaan myös sitä varautumista kaikkiin eri häiriöihin ja poikkeusoloihin. Kyse ei siis ole vain Suomeen harhautuvista drooneista, vaan tehostamme varautumista kaikkiin häiriöihin ja poikkeusoloihin. Eli nimenomaan siihen, että jos myöhemmin tapahtuu myös jotain, niin syvennämme yhteistyötä myös artikla 5:n alapuolella.