Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kyseli Antti Rinteeltä tämän suunnitelmista. Rinne yritti kiirehtiä jatkamaan töitä. Hän kaavailee jatkavansa osa-aikaisesti saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportin suosituksia arvioivan parlamentaarisen työryhmän pääsihteerinä. Video: Suvi Hautanen
Entinen pääministeri ja Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti tiistaina kansanedustajan valtakirjansa eduskunnan puhemiehelle Jussi Halla-aholle (ps).
Rinne nousee varakansanedustajan paikalta eduskuntaan, kun Miapetra Kumpula-Natri (sd) vapautetaan edustajantoimesta 1. lokakuuta alkaen.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Rinne ei lupaa äänestää rajaturvallisuuslain eli niin sanotun käännytyslain puolesta, vaikka Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sanoi vastikään Helsingin Sanomille, että hän uskoo ryhmän seisovan yhtenäisenä käännytyslain jatkon takana.
Sdp on aiemmin antanut kuudelle kansanedustajalleen luvan äänestää käännytyslakia vastaan, mutta toukokuussa Sdp:n puoluekokous linjasi tukevansa lakia. Tuppuraisen mukaan kirjaus on ”hyvin selkeä”.
– Minä kävin tarkkaan läpi sen puoluekokouspäätöksen ja myöskin tämän rajalain ja totean, että siellä on selkeästi ongelmia meitä sitovien kansainvälisten sopimusten kanssa, Rinne sanoi Ilta-Sanomille eduskunnassa ennen valtakirjansa tarkistusta.
Eli et yksiselitteisesti aio äänestää sen puolesta?
– Puoluekokouksen päätös oli sellainen, että on järkevää löytää vaihtoehtoja tälle nykymallille. Katsotaan nyt, löytyykö, Rinne vastasi.
Puoluekokouksen kannan mukaan rajaturvallisuuslain voimassaoloa on perusteltua jatkaa niin kauan kuin välineellistettyyn maahantuloon ei ole löydetty muita tehokkaita keinoja, jotka poistaisivat lain ristiriidat kansainvälisten velvoitteiden kanssa.
Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä lain jatkamisesta vuoden 2028 loppuun saakka.
Sdp:n Antti Rinne esitti kansanedustajan valtakirjansa puhemies Jussi Halla-aholle. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Rinne sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa viime viikolla, että velkajarru rapauttaa hyvinvointivaltiota keskeisiltä osiltaan.
Sdp:n talousvastaava, kansanedustaja Joona Räsänen näpäytti Rinnettä ja arveli, että Rinne entisenä puolueen puheenjohtajana haluaa varmaan kunnioittaa puoluekokouksen päätöksiä ja siellä valittua linjaa.
Sdp:n puoluekokous päätti, että puolue sitoutuu parlamentaariseen velkajarruun. Kokous hylkäsi esitykset, joiden mukaan Sdp:n olisi pitänyt ajaa sopimukseen muutoksia.
Noudatatko puoluekokouksen linjauksia?
– Minulla on selkeitä ajatuksia siitä, miten tämmöinen velkajarru saattaa vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Minä en näe sitä kovin hyvänä, Rinne vastaa.
Rinne toistaa jo aiemmin esittämänsä näkemyksen, että hänen mielestään velkajarrulle pitäisi löytää vastapainoja, joista yksi keskeinen on FCG:n raportti vuodelta 2023, jossa osoitetaan hänen mukaansa selkeästi, että ihmisten omalla käyttäytymisellä voidaan vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan kuluihin.
FCG Finnish Consulting Groupin Sdp:lle tekemissä laskelmissa arvioitiin skenaariota, jossa kaikkien suomalaisten sairastavuus saataisiin yhtä alhaiseksi kuin hyvätuloisimmalla viidenneksellä. Tällöin julkinen talous voisi laskelmien mukaan vahvistua jopa noin 10,5 miljardilla eurolla.
Rinne ei ole vielä päättänyt, onko hän ehdolla eduskuntavaaleissa ensi keväänä.
Rinne toimii tällä hetkellä saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportin suosituksia arvioivan parlamentaarisen työryhmän pääsihteerinä ja kaavailee jatkavansa tehtävässä osa-aikaisesti kansanedustajan toimen ohella.
