EVAn kysely: Yli puolet suomalaisista pitää Ukrainan joustamista tarpeellisena rauhan vuoksi

Yli puolet suomalaisista pitää Ukrainan joustamista tavoitteistaan tarpeellisena rauhan saavuttamiseksi.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn tutkimuksen mukaan osuus on kasvanut 17 prosenttiyksikköä syksystä 2023.

Samalla 75 prosenttia vastustaa rauhan ehtojen sanelua Ukrainalle ja 87 prosenttia vaatii sotarikollisia oikeuteen.

EVAn viestintäpäällikkö Mikko Laakso arvioi huomion siirtyneen Ukrainan turvatakuisiin aluepalautusten sijaan.

Suomalaiset suhtautuvat aiempaa hyväksyvämmin siihen, että Ukraina joutuisi joustamaan tavoitteistaan rauhan saavuttamiseksi.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn kevään arvo- ja asennetutkimuksessa 55 prosenttia suomalaisista pitää Ukrainan joustamista ainakin jossain määrin tarpeellisena. Osuus on kasvanut 17 prosenttiyksikköä syksystä 2023.

Joustamista ei pidä kovin tai lainkaan tarpeellisena 16 prosenttia vastaajista.

Samalla suuri enemmistö pitää kiinni siitä, ettei rauhaa saa sanella Ukrainalle ulkopuolelta. Kolme neljästä eli 75 prosenttia pitää vähintään tarpeellisena sitä, ettei Ukraina joudu tilanteeseen, jossa muut maat määräävät rauhan ehdot.

Länsimaiden turvatakuita Ukrainalle pitää vähintään tarpeellisena 76 prosenttia suomalaisista.

Sen sijaan vaatimus kaikkien Venäjän valtaamien alueiden palauttamisesta Ukrainalle on EVAn mukaan lieventynyt kestävän rauhan ehtona.

– Suomalaisten huomio näyttää siirtyneen siihen, miten Ukraina pääsee turvatakuiden piiriin rauhan jälkeen. Enemmistö pitää aluepalautuksia edelleen tarpeellisina, mutta rauhan mahdollisuuksia arvioidaan aiempaa joustavammin, analyysin kirjoittanut EVAn viestintäpäällikkö Mikko Laakso sanoo tiedotteessa.

Suomalaisten suhtautuminen Venäjän vastuuseen sodasta on edelleen tiukkaa.

Sotarikoksiin syyllistyneiden saamista oikeuden eteen pitää vähintään tarpeellisena 87 prosenttia suomalaisista.

Venäjän maksamia korvauksia Ukrainan jälleenrakentamisesta pitää tarpeellisena 79 prosenttia. Molemmat osuudet ovat pysyneet EVAn kyselyn mukaan lähes ennallaan viime vuodesta.

Myös yleinen suhtautuminen Venäjään on edelleen kielteistä. Vain 11 prosenttia katsoo, ettei suomalaisilla ole nykyisin mitään syytä suhtautua Venäjään kielteisesti. Väittämän torjuu 77 prosenttia.

Venäjä-suhteiden mahdolliseen palautumiseen sodan jälkeen suomalaiset suhtautuvat ristiriitaisesti.

Suomalaisyritysten viennin paluuta Venäjälle pitää toivottavana 52 prosenttia vastaajista. Epätoivottavana sitä pitää 39 prosenttia.

Sen sijaan suomalaisyritysten investointien käynnistymistä uudelleen Venäjällä pitää toivottavana vain neljännes eli 25 prosenttia. Epätoivottavana sitä pitää 62 prosenttia.

Suomalaisista 44 prosenttia pitää toivottavana, ettei Suomi palaisi juuri minkäänlaiseen yhteistyöhön nykyisen Venäjän kanssa. Tätä pitää epätoivottavana 47 prosenttia.

Suomen ja Venäjän valtiollisten suhteiden nopeaa palautumista likimain normaaleiksi pitää puolestaan toivottavana 36 prosenttia ja epätoivottavana 53 prosenttia.

EVAn kyselyyn vastasi 2 045 ihmistä. Aineisto kerättiin 31. maaliskuuta–13. huhtikuuta 2026. Vastaajat edustavat 18–79-vuotiaita suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa.