Krista Mikkonen (vihr) vaatii kaivosveron nostoa 6 prosenttiin ja uutta kaivannaisjäteveroa.
Mikkosen mukaan kaivoksia ei pidä perustaa luonnonsuojelualueille. Yli 10 kaivosyhtiötä hakee malminetsintälupaa Natura-suojelualueilta.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus pohtii parhaillaan Natura-poikkeusluvan myöntämistä tai hylkäämistä Sakatti Miningin Viiankiaavan kaivoshankkeelle Lapissa.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Mikkonen kritisoi hallitusta vesistöjen suojelun heikentämisestä ja vaatii kaivosten yhteisvaikutusten arviointia.
Suurin huoli kohdistuu vesistöihin, jotka voivat Mikkosen mukaan pahimmassa tapauksessa pilaantua.
Vihreiden kansanedustaja, entinen ympäristö- ja sisäministeri Krista Mikkonen sanoo IS:lle, että kaivosveroa pitäisi nostaa kuuteen prosenttiin ja asettaa kokonaan uusi vero kaivannaisjätteille.
Asia on ajankohtainen, sillä yli kymmenen kaivosyhtiötä hakee parhaillaan lupaa etsiä malmia Natura-suojelluilta alueilta Suomessa. Suomi on tällä hetkellä maailman houkuttelevin alue kaivosinvestoinneille jopa Yhdysvaltojen ohi.
Lapin liiton hallitus haki aiemmin tänä vuonna Sakatti Miningin Viiankiaavan kaivoshanketta varten Natura-poikkeuslupaa. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus pohtii parhaillaan poikkeusluvan myöntämistä tai hylkäämistä. Suomessa ei ole koskaan aiemmin myönnetty poikkeuslupaa kaivosteollisuuden takia.
Lauantaina eri puolilla Suomea kokoontuu Pelastetaan Viiankiaapa -mielenosoituksia.
– Nyt pitäisi tehdä yksi asia selväksi: kaivoksia ei voi perustaa luonnonsuojelualueille. Silloin siellä ei tietenkään voisi etsiä malmia. Iso kysymys talouden näkökulmasta on myös tietysti se, että kaivoksista saataisiin riittävä hyöty Suomelle.
– Vesien suojelu on tietysti sen kaivostoiminnan aikana on se oleellinen kysymys. Jos asiaa ei hoideta, niin meidän vedet pilaantuvat. Kuva: Studio Korento – Harri Mäenpä.
Vuoden 2024 alussa Suomessa otettiin käyttöön uusi kokonaan erillinen kaivosmineraalivero. Orpon hallitus on kiristänyt veroa jo kahdesti, ja se on nyt noin 2,5 prosentin tasolla, kun lähtötaso oli 0,6 prosenttia. Mikkosen mukaan veroa on edelleen varaa kiristää.
– Kun alun perin saimme kaivosveron läpi jäi taso alhaiseksi, vain 0,6 prosenttia. Silloin ajattelimme, että sopiva taso olisi ollut kymmenkertainen. Silloin oltaisiin kuudessa prosentissa, eikä Suomi silti olisi vielä erityisen kova verottaja vaan keskitasoa maailman mittapuilla.
Kaivosyhtiöt ovat jo kritisoineet heidän mielestään korkeaa verotusta. Miten vastaat tähän kritiikkiin?
– Monet kaivosyhtiöt maksavat osinkoa omistajilleen enemmän kuin mitä veronkorotus toi niille veroja, joten en pidä niitä kohtuuttomina. Kyllä meillä pitää olla kunnon hinta maaperässämme oleville mineraaleille, ne voidaan kaivaa sieltä vain kerran. Pitää myös miettiä, miten varmistaisimme, että täällä kaivettuja mineraaleja myös jalostettaisiin Suomessa. Sen edistämiseksi voisi miettiä kannusteita verotuksella.
Mikkonen ehdottaa myös uutta veroa. Hänen mukaansa kaivannaisjätteiden verotus pitäisi saada kuntoon.
Kaivannaisjätteet on tällä hetkellä rajattu pois jäteverosta, vaikka esimerkiksi yleisestä kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä maksetaan veroa.
– Jätteistämme 75 prosenttia on kaivannaisjätteestä ja lisäksi 95 prosenttia vaarallisista jätteistä on kaivannaisjätettä. Vero pitäisi saada ylipäätänsä kaikelle maa-ainekselle, koska muuten me emme saa tätä kiertotaloutta kuntoon.
Mielenosoitus lauantaina 26. syyskuuta. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Suurin huoli asiassa kohdistuu Mikkosen mukaan vesistöihin.
– Vesien suojelu on kaivostoiminnan kohdalla se suurin kysymys. Jos asiaa ei hoideta kunnolla, niin meidän vedet pilaantuvat. Siitä on jo valitettavasti esimerkkejä. Tämä hallitus on antanut luvan sille, että kaivokset saavat heikentää erinomaisessa kunnossa olevia vesiä yhden pykälän luokituksessa alaspäin hyvään. Tämä on ihan käsittämätöntä.
Mikkonen sanoo, että kaikki vedet pitäisi pikemminkin saada erinomaiseen kuntoon.
Suomessa on hänen mukaansa sellainen ajatus, että kun vettä riittää, niin kaivoksista voidaan vain laittaa purkuputki vesistöihin. Yksi ongelma on se, että samoilla alueilla on jo aika paljon kaivoshankkeita ja vaikutusten yhteisarviointia ei tehdä.
– Esimerkiksi Tornionjoki on sellainen, johon on aika monikin kaivos on suunnitellut purkuputkea. Jopa Ruotsin puolelta. On ihan selvää, että nämä yhteisvaikutukset pitäisi miettiä, eikä niin, että katsotaan vain yhtä kaivosta kerrallaan.
”Murheen kryyni” ovat Mikkosen mukaan myös jätealtaat ja rikastusaltaat sekä niiden rakenteet. Täytyisi huolehtia, että vaatimukset näiden osalta olisivat riittävät ja rakentamista myös valvottaisiin.
Paras ratkaisu olisi päästä veden osalta niin sanottuun ttuun kiertoon, jossa samaa vettä kierrätetään prosessissa eikä sitä lasketa ulos jätteenä.
– Meillä ei osata arvostaa niin paljon vettä. Maailmalla on monilla alueilla kaivoksia, joissa vedestä on pulaa ja siksi rakennetaan lähtökohtaisesti ttua kiertoa. Puhtaasta vedestä tulee olemaan pulaa yhä enemmän tulevaisuudessa ilmastokriisin edetessä.
Lisäksi kaivosvesissä on haitallisia ja myrkyllisiä aineita. Kun ne pääsevät vesistöön tai maaperään, ne voivat pilata sekä pintavesiä että pohjavesiä.
Koekairausaluetta Viiankiaavan natura-alueella. Kuva: Kai Tirkkonen
Mikkonen vakuuttaa, että jos vihreät on ensi kaudella hallituksessa, pokkeuslupia Natura-suojelluille alueille ”ei missään nimessä anneta”.
– Hallituksen olisi pitänyt puhaltaa peli poikki jo paljon aiemmin.
Hän huomauttaa, että kun nyt puhutaan kaivos- ja datatalousbuumista, tulisi pitää pää kylmänä.
Suomeen kohdistuu suuri kiinnostus. Se ei ole huono asia, mutta siihen on myös vastattava.
– Meidän tehtävämme on laittaa ne riittävät reunaehdot, jotta emme tule hyväksikäytetyiksi. Ja niiden puitteissa on toimittava vastuullisesti. Lisäksi on tuotava lisäarvoa ja jalostusasteen nostoa. Sekä pohtia myös niitä välineitä, joilla voimme auttaa kaivosyhtiöitä siinä puolessa.
