Eduskunta kokoontui heinäkuussa täysistuntoon Garden-kohun takia. Eduskuntatalolla osoitettiin mieltä hallitusta vastaan. Video: Eeva Valtokari
Lue tiivistelmä
Kysely paljastaa, että Garden Helsinki -kohu on heikentänyt kokoomuksen asemaa äänestäjien silmissä.
11 prosenttia suomalaisista kertoo harkinneensa kokoomuksen äänestämistä ennen kohua, mutta ei harkitse enää.
Kohu liittyy Orpon hallituksen Garden Helsingille myöntämään 35 miljoonan euron ehdolliseen tukeen, joka on sittemmin peruttu.
Näytä lisää
Suomalaisista 11 prosenttia kertoo kuuluneensa heihin, jotka harkitsivat kokoomuksen äänestämistä ennen kesän Garden Helsinki -kohua, mutta eivät harkitse enää.
Asia ilmenee Iro Researchin IS:lle toimittamasta kyselyaineistosta.
Iro Researchin asiakkuusjohtajan Juho Rahkosen mukaan tulos on kokoomuksen kannalta vähintään hivenen huolestuttava. Garden-kohulla voi kyselyn tuloksen perusteella olla vaikutusta liikkuvien äänestäjien houkutteluun
– Kyllä tästä voi sellaisen tulkinnan tehdä, että liikkuvia äänestäjiä on tämän kohun myötä viilautunut pois. Jos eduskuntavaaleista tulee erittäin tiukat, tällaisilla asioilla voidaan ratkoa maaliintulojärjestyksiä, Rahkonen sanoo.
– Kyllä puolue [kokoomus] otti tässä kohussa pataan, se on selvää.
76 prosenttia suomalaisista ilmoittaa, ettei Garden Helsinki -kohu vaikuttanut heidän suhtautumiseensa kokoomuksen äänestämiseen suuntaan tai toiseen.
Kaksi prosenttia suomalaisista ilmoittaa, että Garden-kohu on vaikuttanut positiivisesti halukkuuteen äänestää kokoomusta kevään 2027 eduskuntavaaleissa.
12 prosenttia suomalaisista ei osaa ottaa asiaan kantaa.
Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin ennen tällä viikolla uudelleen käynnistynyttä keskustelua kokoomuksen, pääministeri Petteri Orpon (kok) ja Garden Helsinki -hankkeen toimijoiden yhteydenpidosta.
Aineistosta käy ilmi, että miehistä 13 prosenttia on sellaisia, jotka ovat harkinneet kokoomuksen äänestämistä, mutta eivät harkitse enää. Miehistä 76 prosenttia on sellaisia, joihin kohu ei vaikuttanut suuntaan tai toiseen.
Naisista yhdeksän prosenttia on kokoomuksen äänestämistä ennen kohua harkinneita, mutta kohun myötä tästä harkinnasta luopuneita. Naisista 76 prosenttiin tapauksella ei ole ollut vaikutusta.
– Kokoomuksen potentiaalisissa äänestäjissä on enemmän miehiä kuin naisia, mikä selittää tätä eroa. Lisäksi tämä asia vaikuttaa kiinnostaneen miehiä enemmän kuin naisia, Rahkonen tulkitsee.
Kokoomuksen omista kannattajista kaksi prosenttia ilmoittaa, ettei Garden Helsinki -kohun vuoksi enää äänestäisi kokoomusta seuraavissa eduskuntavaaleissa. Toisaalta kolme prosenttia kokoomuksen kannattajista ilmoittaa, että kohu vaikutti myönteisesti halukkuuteen äänestää puoluetta ensi kevään vaaleissa.
Keskustan äänestäjistä 15 prosenttia kertoo harkinneensa kokoomuksen äänestämistä, muttei harkitse enää.
Vastaava osuus on Sdp:n kannattajien keskuudessa 14 prosenttia, ja vihreiden kannattajien keskuudessa 13 prosenttia, Rkp:n kannattajien keskuudessa 12 prosenttia, perussuomalaisten kannattajien keskuudessa 11 prosenttia ja vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa 10 prosenttia.

Iro Researchin Juho Rahkonen. Kuva: Kuva-Ahti / Iro Research
Kuinka uskottavaa todella on se, että esimerkiksi vasemmistoliiton kannattajista peräti 10 prosenttia olisi oikeasti harkinnut kokoomuksen äänestämistä ennen kohua, muttei sen jälkeen?
– Kyllä tässä on ilmiselvä epävarmuus ja tällaisen taktisen vastaamisen ilmiö mahdollinen, Rahkonen myöntää.
– Pitäisin kuitenkin uskottavana sitä, että tämä kohu vähintään hivenen nakersi kokoomuksen kannatusta ja kokoomukseen kohdistuvaa äänestysintoa, Rahkonen sanoo.
Garden Helsinki -hallihanke nousi keskusteluun kesällä, kun Vantaan Sanomat alkoi selvittää, miten hallin valtiontuesta on päätetty.
Orpon hallitus päätti viime vuoden kehysriihessä myöntää hallille 35 miljoonan euron ehdollisen tuen. Päätös tehtiin ilman tavanomaista valmistelua. Päätös avustuksesta peruttiin myöhemmin.
Kritiikkiä on esitetty myös siksi, että kokoomusvaikuttaja ja halliyhtiön hallituksen jäsen Jan Vapaavuori on lobannut tukea hallille.
Kysely
Tutkimuksen toteutus
-
Iro Research toteutti kyselytutkimuksen 19.–31. elokuuta internetpaneelissa.
-
Kyselytutkimukseen vastasi 1 000 suomalaista.
-
Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, maakunnan, koulutuksen sekä puoluetaustan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.
-
Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on enintään 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.