Datakeskuksille suunniteltu 30 miljoonan euron tuki voi kaatua.
IS:n tietojen mukaan hallitus pohtii tiistaina alkavassa budjettiriihessä, onko tuki välttämätön.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) teki kielteisen kantansa jo selväksi, kun hän ei sisällyttänyt datakeskustukea ensi vuotta koskevaan budjettiehdotukseensa.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Nyt näyttää siltä, että kokoomuskin suhtautuu tukeen epäilevästi.
Hallitus linjasi datakeskustuesta sen jälkeen, kun se oli ensin poistanut datakeskusten sähköverotuen eli kiristänyt datakeskusten verotusta.
Datakeskustuen piti alun perin tulla voimaan heinäkuun alussa eli samaan aikaan kun datakeskusten verotus kiristyi.
Datakeskustukea ovat lobanneet muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Energiateollisuus ry.
Hallituksen epäröinnistä tuen suhteen kertoi myös Yle.
IS:n tietojen mukaan budjettiriihessä käsitellään myös afrikkalaisen sikaruton torjuntaa.
Sikaruttoa kuvaillaan ”pirulliseksi jutuksi”.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd) on sanonut aiemmin, että tartunta-alueen aitaaminen olisi tehokas torjuntakeino.
Essayah lupasi Ylen haastattelussa elokuussa, että valtio maksaa aidan, jos se päädytään rakentamaan.
Metsästäjäliitto on esittänyt villisian metsästyksen sallimista luonnonsuojelualueilla, kuten kansallispuistoissa.
Liitto vaati villisikakannan tehokkaampaa harventamista sen jälkeen, kun afrikkalaisen sikaruton tartuntavyöhykettä laajennettiin perjantaina Pyhtäällä tehdyn löydön vuoksi.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) mielestä alkanutta talouskasvua ei pidä ”tappaa hätäisesti valmistelluilla uusilla leikkauksilla ja veronkorotuksilla”. Kuva: Janne Aaltonen / IS
Tartuntavyöhyke kattaa nyt kokonaan muun muassa Kotkan, Haminan ja Pyhtään.
Hallituksen kesäinen riita sosiaali- ja terveysjärjestöjen leikkauksista todennäköisesti jatkuu riihessä.
Sote-järjestöt ovat tiedottaneet viime aikoina leikkausten vaikutuksista niiden toimintaan. Kehitysvammaliiton mukaan sen toiminta on vaarassa loppua kokonaan.
Myös Mieli ry kertoi elokuussa muutosneuvottelujensa taustalla olevan hallituksen leikkaukset.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) vähentäisi roimasti UKK-instituutin rahoituspottia. Kuva: Outi Pyhäranta / HS
Leikkauskeskustelua on pitänyt aktiivisesti yllä ”peluriksi” ja taitavaksi toimijaksi hallituksen piirissä kutsuttu sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps).
Rydman on ehdottanut roimia leikkauksia myös UKK-instituutin toimintaan.
UKK-instituutille ehdotetaan ensi vuodelle 200 000 euron määrärahaa. Tänä vuonna instituutti on saanut rahoitusta 918 000 euroa, joten Rydmanin leikkausesitys on järeä.
Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala (kd) häkeltyi Rydmanin esityksestä.
– Oli tosi yllättävä veto. Ensimmäisen kerran kun näin ehdotuksen, olin kyllä ihan pöyristynyt, Poutala kommentoi asiaa Ylelle.
IS:lle arvioidaan, että järjestöleikkausten kokoluokka yhteensä tuskin muuttuu, mutta avustusten kohdentamisesta käydään keskustelua.
Hallituksella kerrotaan olevan budjettiriihessä pöydällä iso määrä yksityiskohtia ja pieniä miljoona-asioita.
Talouspolitiikan arviointineuvosto on suositellut, että hallitus päättäisi uusista julkista taloutta vahvistavista toimista.
Hallitus ei ole ehdotukseen tarttumassa.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja Purra ovat linjanneet, että hallitus pidättäytyy tekemästä alkanutta talouskasvua tukahduttavia uusia yllättäviä sopeutuspäätöksiä.
Suomen talous on kääntymässä kasvuun, mutta julkinen talous kyntää yhä syvällä.
Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden tulot eivät siis riitä kattamaan niiden menoja.
Purran ensi vuotta koskeva budjettiehdotus on 12,9 miljardia euroa alijäämäinen.
