Kolmasosa vuonna 1997 syntyneistä naisista on saanut mielenterveyteen tai neurokirjoon liittyvää sairauspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkettä tai Kelan kuntoutuspsykoterapiaa eli Kelan tukemaa psykoterapiaa.
Miehistä vastaavaa tukea on saanut noin joka seitsemäs.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Asia käy ilmi Kelan tutkijoiden tarkastelusta, jossa seurattiin yli 57 000:ta vuonna 1997 Suomessa syntynyttä. Tutkimusta tehtiin ikäluokassa 16-vuotiaasta 28-vuotiaaksi asti.
Kelan mukaan tarkastelu kuvaa tiettävästi ensimmäistä kertaa, kuinka suurelle osalle yhdestä Suomessa syntyneestä ikäluokasta kertyy mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutuspsykoterapiaa nuoruuden ja varhaisen aikuisuuden aikana.
Suuri ero naisten ja miesten välillä syntyy ennen kaikkea sairauspäivärahoista ja kuntoutuspsykoterapiasta.
Mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa oli saanut noin joka neljäs nainen ja noin joka kahdeksas mies.
Vielä suurempi suhteellinen ero näkyy kuntoutuspsykoterapiassa. Sitä oli saanut noin joka kuudes nainen mutta alle neljä prosenttia miehistä.
– Erityisen huomionarvoista on, kuinka yleistä kuntoutuspsykoterapian käyttö oli nuorten naisten elämässä. Toisaalta myös suuri ero miehiin nähden herättää kysymyksiä, Kelan tutkimuspäällikkö Miika Vuori sanoo tiedotteessa.
Työkyvyttömyyseläkkeissä vastaavaa sukupuolieroa ei sen sijaan ole.
Mielenterveyteen tai neurokirjoon liittyvää määräaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyseläkettä oli saanut noin 3,5 prosenttia sekä naisista että miehistä.
Eläkkeiden taustalla olevat diagnoosit kuitenkin erosivat. Älylliseen kehitysvammaisuuteen tai neurokehityksellisiin oireyhtymiin liittyvät diagnoosit korostuivat miehillä.
Vuoren mukaan tarvitaan lisää tietoa siitä, miten nuorten miesten ja naisten erilaiset tuen tarpeet tunnistetaan ja kuinka hyvin heidän saamansa tuki sekä opiskelu-, työ- ja muut ympäristöt vastaavat niihin.
Kela korostaa, ettei selvitys suoraan kerro nuorten mielenterveyden tilasta. Luvut kertovat siitä, kuinka moni on saanut tarkastelussa mukana olevia etuuksia tai kuntoutuspsykoterapiaa.
– Julkinen keskustelu keskittyy usein yksittäisten palvelujen ja etuuksien ympärille, mutta meidän on tärkeää ymmärtää, kuinka suurista väestötason ilmiöistä ylipäätään puhumme, Vuori sanoo.
