Vestman varoittaa: Google-datakeskukset nostavat sähkön hintaa, jos emme toimi nyt

Kansanedustaja Heikki Vestman (kok) varoittaa datakeskusten rakentamisen vauhtia. Hän toteaa, että sähkön hinta nousee väistämättä, jos asiasta ei tehdä toimenpiteitä.

– Ellei tehdä toimenpiteitä, sähkön hinta tulee nousemaan, Vestman sanoo Ilta-Sanomille.

Monet ja tasaisesti sähköä kuluttavat datakeskukset rakennetaan huomattavasti nopeammalla tahdilla kuin uutta sähköntuotantoa.

Keskiviikkona kerrottiin, että amerikkalaisyhtiö Google rakentaa Suomeen tulevina vuosina uusia datakeskuksia ja muuta toimintaa yhteensä 13 miljardilla eurolla.

– Iloitaan tietysti näistä investointiuutisista. Iloitaan niistä työpaikoista, toimeentulosta ja lisääntyvistä verotuloista. Nämä ovat Suomen kannalta tärkeitä, Vestman sanoo.

– Mutta tämä korostaa sitä, että nyt on toimittava, jotta datakeskukset eivät realisoidu isoksi laskuksi sähkökäyttäjille.

Google ostaa puolet Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen sähköntuotannosta 22 vuoden ajaksi.

Lisäksi Google rahoittaa tuulivoimantuotantoa 629 megawatin verran, mutta osa tästä on olemassa olevaa tuotantoa. Ensi vuonna toimintansa aloittaisi myös uusi 94 megawatin akkujärjestelmä.

– Jos uutta tuotantoa ei tule tämän enempää kuin reilu 300 megawattia uutta tuulivoimaa, tietenkin tämä vaikuttaa sähkön hintaan nostavasti. Se ei mitenkään kata satojen megawattien tasaista kulutusta.

Google ei ole kertonut julkisuuteen tulevien datakeskustensa sähkönkulutusta. Vestman perustaa arvionsa investointien suuruuteen.

Heikki Vestmanin lakialoite sai kesällä yli 100 kansanedustajan allekirjoitukset. Mukana on kansanedustajia kaikista eduskuntapuolueista. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Vestman on tehnyt eduskunnassa lakialoitteen, jossa datakeskuksilta vaadittaisiin ostamaan tai rakentamaan koko tarvitsemansa uusi sähköntuotanto myös niihin hetkiin, jolloin ei tuule.

Uutta datakeskusta ei saisi liittää sähköverkkoon ennen uutta sähköntuotantoa.

– Tämä on mekanismi varmistaa, että tuotanto tulee samassa tahdissa kuin nopeasti lisääntyvä kulutus, kun käsillä on historiallinen haaste Suomen sähköjärjestelmälle.

Kyse ei ole pelkästään Googlen investoinnista tai oikeastaan alun perin ollenkaan siitä, sillä Vestman laati lakialoitteensa jo kevätkaudella. Aloite sai 105 kansanedustajan tuen, on käynyt lähetekeskustelussa ja siirtynyt talousvaliokunnan käsittelyyn.

– Ajattelin, että kun muut eivät toimi, tässä täytyy toimia kansanedustajana, jotta suojataan suomalaisen yhteiskuntaa hallitsemattomalta muutokselta ja rajalta sähkön hinnannousulta.

Osa pelkää, että tiukat ehdot heikentäisivät uusien datakeskusinvestointien tuloa Suomeen. Vestman viittaa muun muassa LUT-yliopiston tutkimukseen, jonka mukaan kulutuksen kattaminen uudella tuotannolla joka hetki olisi mahdollista ja kannattavaa.

Vestman pitää hyvänä, että Google kertoi keskustelevansa Fortumin kanssa uuden ydinvoimalan rakentamisesta Loviisaan.

Hän kuitenkin muistuttaa, että ydinvoiman rakentamisessa kestää tyypillisesti noin kymmenen vuotta.

– Se ei vastaa kysymykseen, mistä tämä sähkö tulee kahden vuoden päästä, kun datakeskukset valmistuvat.

Vestmanin mukaan Suomeen tarvittaisiin niin sanottu kapasiteettimekanismi, jolla markkinoille tuettaisiin uutta niin sanottua säätövoimaa sähköjärjestelmään. Säätövoima tarkoittaa sähköntuotantoa, jota voidaan nostaa tai laskea nopeasti tarpeen mukaan, esimerkiksi nostaa tuulettomina pakkasjaksoina.

Teknologia, jolla säätövoimaa saadaan Suomeen nopeasti, on Vestmanin mukaan moottorivoima.

– Esimerkiksi Italia pystyttiin rakentamaan merkittävä säätövoimareservi nimenomaan moottorivoimalla parissa vuodessa.

Suomessa on tänä vuonna aloittanut sähköntuotannon uusi moottorivoimala Torniossa. Sen polttoaineena käytetään alussa ainakin maakaasua.