Kokoomuslaiset kielivät vihreiden hoivamaksu-uudistuksesta: ”Lasku lähetetään jopa kuolinpesälle”

Kokoomuksen kansanedustajat suhtautuvat kielteisesti vihreiden esittämään malliin, jossa hoivamaksuihin huomioitaisiin henkilön varallisuuden ohella hänen tulonsa.

Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne ja kaupunginvaltuutettu Suvi Pulkkinen esittävät mallissa, että hyvinvointialue voisi periä osan hoivakustannuksista myöhemmin esimerkiksi kuolinpesästä.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa tiedotteessaan, että koko elämänsä säästänyttä ihmistä ei pidä rangaista vielä kuoleman jälkeenkään.

– Monelle puolueelle verojen kiristäminen näyttää olevan ratkaisu lähes kaikkeen, mutta vihreille sekään ei näköjään riitä. Nyt laskua halutaan lähettää vielä kuolinpesällekin, Sarkomaa ihmettelee.

Pia Kauma (kok) kritisoi ehdotusta X-tilillään. Hänen mukaansa vihreet ovat taas ikäihmisen kukkarolla, ja nyt vieläpä sen jälkeen, kun ihminen on kuollut.

– Kuolinpesien omaisuutta ei saa sosialisoida, Kauma alleviivaa.

Sarkomaa korostaa, että hyvinvointiyhteiskunnan lupaus ei voi olla se, että ihminen maksaa veroja koko työuransa, eläkkeestä, suuren osan tuloistaan hoivamaksuina ja lopuksi yhteiskunta lähettää laskun hänen kuolinpesälleen. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Kokoomuksen kansanedustaja Jarmo Lindberg kysyy X:ssä, teemmekö elämäntyömme valtiolle.

– Aikanaan valtiolle kaikki verot työstään ja omaisuudestaan maksaneiden puolustuskyvyttömien vanhusten hoivamaksuista viedään valtiolle vielä jäljelle jäänyt omaisuuskin. Missä tässä on oikeudenmukaisuus, Lindberg pohtii.

Timo Heinonen (kok) kirjoittaa X:ssä, ettei ole epäselvää, mikä on Suomen vasemmistolaisin puolue.

– Kyllä ne vihreät keksivät ja kehtaavat, hän toteaa.

Harjanne ja Pulkkinen hahmottelevat, että malli, jossa merkittävä varallisuus huomioitaisiin ympärivuorokautisen hoivan rahoituksessa, voisi tuottaa julkiseen talouteen jopa puolen miljardin euron lisätulon.

– Kaikkein varakkaimpien osalta julkinen sektori voisi periä osan hoivan kustannuksista heidän varallisuudestaan, Pulkkinen tiivistää tiedotteessaan.

Tiedotteessa viitataan siihen, että yli 65-vuotiaat omistavat merkittävän osan kotitalouksien nettovarallisuudesta.

Harjanne ja Pulkkinen mainitsevat, että varallisuus on usein sitoutunut velattomiin asuntoihin, kesämökkeihin, sijoitusasuntoihin, rahastoihin ja osakesäästöihin.

He esittävät varallisuuden huomiointiin niin kutsuttua lykkäysmallia, jollainen on käytössä Iso-Britanniassa.

Lykkäysmalli kannustaisi realisoimaan omaisuutta, mutta ei pakottaisi siihen, vaan hoivakustannusten maksua voisi myös lykätä, Harjanne ja Pulkkinen visioivat.

Mallissa olisi korkeat suojaosat, joiden alle jäävää varallisuutta ei huomioitaisi. Maksuille asetettaisiin myös katto.

– Jos emme uskalla uudistaa hoivan rahoitusta, vaihtoehdot ovat käytännössä heikompi hoiva, korkeampi työn verotus tai kasvava velka, Pulkkinen näkee.

Harjanteen ja Pulkkisen mukaan keskustelu liittyy myös sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen.

– Nuoremmat sukupolvet kohtaavat korkeita asumiskustannuksia, velkaantumista ja kasvavaa veropainetta samaan aikaan, kun suuri osa kansallisesta varallisuudesta on vanhemmissa ikäluokissa.