Tällaista ei ole ennen nähty, mikä Sdp:ssä on mahdollista ensi kevään vaaleissa.
Maan suurimpaan ja tärkeimpään vaalipiiriin Uudellemaalle asettuu ehdokkaaksi Vantaan Tikkurilasta ponnistavan puheenjohtaja Antti Lindtmanin lisäksi ehkä jopa kolme Sdp:n ex-puheenjohtajaa.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
-
Eero Heinäluoma (johti Sdp:tä 2005–2008)
-
Jutta Urpilainen (johti Sdp:tä 2008–2014)
-
Antti Rinne (johti Sdp:tä 2014–2020)
IS:n tietojen mukaan kaikki kolme ovat ilmoittaneet harkitsevansa ehdokkuutta. Sdp tarvitsee tiukoissa vaaleissa kaikkien tuen, mutta ehdokkuus taitaa olla harkitsemisen arvoista myös Sdp hyvien galluplukujen ansiosta.
Kyseessä olisi eräänlainen poliittinen Suomen ennätys.
Demarien irvileuat sanovatkin, että joukosta ei puutu enää kuin Paavo Lipponen, 85, joka johti Sdp:tä 1993–2005.
Sanna Marinin ehdokkuus olisi vielä suurempi jättipotti, mutta sellaista ei ole näköpiirissä, ei ainakaan Uudellamaalla.
Nyt Sdp:llä on Uudeltamaalta kahdeksan kansanedustajaa.
Kuka olisi ykkönen, kuka kakkonen, kuka kolmonen? Ja millä äänimäärillä? Kuka jäisi rannalle?
Europarlamenttiin 2019 puhemiestehtävien jälkeen siirtynyt Eero Heinäluoma, 71, ilmoitti harkitsevansa ehdokkuutta jo keväällä IS:n Haapala-tv:n haastattelussa, eli tilanne ei ole muuttunut.
Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma nousi eduskuntaan ensimmäistä kertaa vuonna 2003 juuri Uudeltamaalta. Kuva: Seppo Kärki / IS
Heinäluoma ilmoittanee päätöksestään lokakuussa.
Uusimaa on alun perin Vantaan Korsosta pompanneelle Heinäluomalle tuttu paikka. Heinäluoma valittiin eduskuntaan ensimmäistä kertaa juuri Uudeltamaalta vuoden 2003 vaaleissa.
Tuolloin Heinäluoma oli hypännyt jo SAK:n riveistä Sdp:n puoluesihteeriksi. Lipposen jälkeen hän nousi puheenjohtajaksi ja Matti Vanhasen (kesk) ykköshallituksen valtiovarainministeriksi.
Heinäluoman ehdokkuus on siinäkin mielessä mielenkiintoinen, että hänen tyttärensä Eveliina Heinäluoma asettuu ehdolle Helsingistä. Jos molemmat menisivät läpi, eduskunnassa nähtäisiin isä ja tytär.
Voi sitä naistenlehtijulkisuutta!
Yllätys on, että myös Jutta Urpilainen harkitsee Sdp:stä kerrotun mukaan ehdokkuutta ja ilmeisen vakavissaan. Aikaisemmin kokkolalainen Urpilainen on ollut ehdolla Vaasan vaalipiirissä, mutta jos hän nyt ehdokkaaksi lähtee, paikka olisi Uusimaa.
Ex-puheenjohtaja, aikaisempi EU-komissaari Jutta Urpilainen vaikuttaa nyt Qatarin Dohassa suurlähettiläspuolisonsa Juha Mustosen kanssa. Kuva: Juha Roininen
Urpilainen toimi Jyrki Kataisen (kok) hallituksen valtiovarainministerinä, joka joutui hoitelemaan muun muassa Kreikan talouskriisiä ja Suomen takausjärjestelyjä.
Edelliskaudella Urpilainen oli Suomen EU-komissaari.
Nyt Urpilainen vaikuttaa Qatarin Dohassa suurlähettiläspuolisonsa Juha Mustosen kanssa.
Antti Rinne olisi sitten kolmas. Rinteen onneton poliittinen lähihistoria on enemmän kuin mielenkiintoinen.
Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Hän joutui eroamaan pääministerin paikalta syksyllä 2019. Sanna Marinista tuli ensin pääministeri ja sitten Sdp:n puheenjohtaja ja Rinne istui loppuvaalikauden eduskunnan varapuhemiehenä.
Rinteen aiheuttamat sotkut sotkivat lopulta hänen poliittisen uransa, ja äänestäjät kostivat vaaleissa 2023. Mäntsäläläinen Rinne sai vain 3 518 ääntä. Pudotus edellisvaalien 12 110 ääneen oli jättimäinen, äänestäjistä katosi noin 70 prosenttia. Se on Suomen ennätystasoa.
Ylipäätään ex-pääministerin ja Sdp:n ex-puheenjohtajan jääminen rannalle on jo poliittisesti historiallista demarien vahvassa vaalipiirissä.
Rinne haki turhaan mm. Lohjan kaupunginjohtajaksi. Töitä järjestyi lopulta sosiaalidemokraattisten puolueiden ja ammattiliittojen keskusjärjestöjen pohjoismaisen yhteistyökomitean Samakin pääsihteerinä vuosiksi 2023–2025.
Marraskuussa Rinne nimitettiin 2025–2027 Saamelaiskäräjien totuus- ja sovintokomitean parlamentaarisen työryhmän pääsihteeriksi.
Rinteelle itselleenkin oli yllätys, että hän palaa eduskuntaan – ex-pääministeri teki paluun politiikkaan siis kolmannelta varasijalta!
Nyt Rinne pohtii, lähteäkö vaaleihin vai ei. Tilanne ei hänen kannaltaan vaikuta lupaavalta tälläkään kertaa. Todennäköisesti Rinne seuraa ainakin sitä, mitä Heinäluoma tekee. Jos Heinäluoma lähtee, Rinne tuskin lähtee edes yrittämään, kuuluu demariarvio.
Rinteen otteet ovat herättäneet jo nyt ihmetystä.
Entisen puheenjohtajana puheista paistaa katkeruus puolueen nykyjohtoa kohtaan, joten tietokirjailija Lasse Lehtisen (sd) ”kuusikoksi” ristimä Sdp:n eduskuntaryhmän ”kapinajoukko” saa seitsemännen jäsenen, kun Rinne aloittaa uudelleen kansanedustajana.
Rinne on jo antanut ymmärtää äänestävänsä rajalain jatkamista vastaan. Velkajarru, johon Sdp on sitoutunut, ei tunnu Rinteelle myöskään kelpaavan.
– Ihmeellinen uusi sisäänajo, ei kovin mairitteleva. Katkeran miehen näkemyksiä, Sdp:n sisältä kuitataan.
Eero Heinäluomaa pidetään puheenjohtaja Antti Lindtmanin poliittisena oppi-isänä, joten ei olisi ihme, että Heinäluoma saisi puolustusministerin salkun Lindtmanin johtamassa hallituksessa. Kuva: Anton Kunnas / HS
Jos nyt kaikki ex-puheenjohtajat lähtevät ehdolle samaan vaalipiiriin, luvassa on mielenkiintoisia vertailuja.
Kuka olisi ykkönen, kuka kakkonen, kuka kolmonen? Ja millä äänimäärillä? Kuka jäisi rannalle?
Antti Lindtmanin ja Rinteen välillä kipinöi jo Rinteen puheenjohtajuusaikoina, kun Lindtman johti eduskuntaryhmää ja nousi kaiketi liiankin näkyvään asemaan. Myös Rinteen välit Heinäluomaan olivat jo Rinteen puheenjohtajuusaikoina tukkoiset.
Heinäluoman ja Lindtmanin suhde on läheinen, ja SAK-taustaista Lindtmania pidetäänkin yhden sortin Heinäluoman poliittisen kisällinä, ”heinäluomalaisena”.
Siksi ei olisi ihme, että Heinäluomalle olisi jo luvattu esimerkiksi puolustusministerin salkku seuraavaan, Lindtmanin todennäköisesti johtamaan hallitukseen.
