Lindtman syyttää hallitusta ”häpeilemättömästä kassanryöstöstä” – Orpo vastaa: se on talouden myrkkyä

Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman kutsuu hallituksen viimeistä budjettia ”häpeilemättömäksi kassanryöstöksi”.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) pitää veronkevennyksiä välttämättöminä suomalaisten ostovoiman kannalta.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Minja Koskelan mukaan hallitus on sopeuttanut nettona vain 2,8 miljardilla eurolla, vaikka Orpo on puhunut kymmenen miljardin sopeutuksista.

Orpo pitää hallituksen sopeutuksia ”historiallisina”.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) tyrmää Sdp:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin puheet ”häpeilemättömästä kassanryöstöstä”.

Orpon mukaan Lindtmanin resepti tappaisi talouskasvun.

– Jos hän haluaisi perua nämä (veronkevennykset) tässä tilanteessa, kun Suomen talous ja investoinnit ovat lähteneet kasvuun, niin se olisi pahinta myrkkyä, Orpo hymähti eduskunnassa keskiviikkona.

Lindtman kritisoi Facebook-sivuillaan hallitusta velkaantumisen kiihdyttämisestä.

– Kun uusia sopeutustoimia ensi vuoden budjettiesityksessä on alle miljardi ja vastaavasti pelkät veronalennukset nousevat yli miljardiin, näyttää lopputulos olevan velkaantumista kiihdyttävä, Lindtman moitti.

Lindtman lateli somekirjoituksessaan, että ”vastuuton yhteisöveron jättialennus ja Valtion eläkerahaston kuppaus hallituksen viimeisessä riihessä on kassanryöstö”.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman kuvasi itseään eduskunnan edustalla ennen täysistuntoa keskiviikkona. Kuva: Vesa Moilanen / IS

Sdp:n talousvastaava Joona Räsäsen mukaan ensi vuoden budjetti näyttää ”aika pahasti” vaalibudjetilta.

– Minä olen jotenkin ymmärtänyt, että meidän kaikkien pitäisi osallistua säästötalkoisiin. On se aika paradoksaalista, että viimeiseksi vuodeksi hallitus kykenee tekemään sellaiset toimenpiteet, joiden nettovaikutus on julkista taloutta heikentävä, Räsänen ihmetteli.

Helsingin Sanomat kertoi keskiviikkona valtiovarainministeriön arviosta, jonka mukaan hallituksen päätökset heikentävät julkista taloutta ensi vuonna 0,1 miljardia euroa.

– Piikki näyttää olevan auki suuryrityksille, ja kansalaisille on varattu laskunmaksajan rooli, Joona Räsänen (sd) sanaili. Kuva: Vesa Moilanen / IS

Yhteisöveroa lasketaan ensi vuonna kahdella prosenttiyksiköllä 20 prosentista 18 prosenttiin.

Valtion eläkerahastosta valtion budjettiin siirrettävää määrää kasvatetaan noin 100 miljoonalla eurolla eläkemenojen tasaamiseksi.

Pieni- ja keskituloisten työn verotusta kevennetään yhteensä 230 miljoonalla eurolla.

Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus pienentää valtion verotuloja ensi vuonna arviolta 640 miljoonalla eurolla.

Orpon hallituksen missiona on ollut talouden tasapainottaminen. Nyt hallitus toteuttaa useita veronkevennyksiä, jotka vähentävät valtion verotuloja.

Ensi vuoden budjetti on noin 12,4 miljardia euroa alijäämäinen. Kuvassa hallituspuolueiden puheenjohtajat Säätytalossa. Kuva: Vesa Moilanen / IS

Näetkö tässä ristiriitaa?

– Olemme tehneet historiallisen sopeutuksen tässä hallituksessa, ja viemme vielä sinne pohjiin viimeisen vaiheen eli miljardin. Olemme tehneet työtä, jolla Suomea on saatu jaloilleen, luotu yrityksille pohjaa menestyä ja pärjätä, Orpo vastasi.

– Sen tappaminen, tyrehdyttäminen verojenkiristyksillä, mitä hän (Lindtman) käytännössä tarkoittaa… hänhän haluaa kiristää palkansaajien ja yritysten verotusta. Se olisi pahinta myrkkyä talouden kasvulle, Orpo toisti.

Orpon mukaan veronkevennykset ovat välttämättömiä suomalaisten ostovoiman kannalta. Yhteisöveroale on tärkeä kilpailukykytekijä, Orpo näkee.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela huomautti X:ssä, että hallitus on sopeuttanut taloutta nettona vain 2,8 miljardilla eurolla, kun huomioidaan veronkevennysten ja menolisäysten vaikutukset.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Minja Koskelan mukaan Orpon puheet kymmenen miljardin sopeutuksista eivät kestä merivettä. Kuva: Petri Blomqvist

Luku löytyy myös valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä. Luku ei tosin sisällä työllisyystoimien julkista taloutta vahvistavaa vaikutusta.

VTV:n mukaan hallituksen toimien julkista taloutta vahvistava vaikutus olisi noin 3,5 miljardia euroa.

Orpo sanoi helmikuussa eduskunnassa, että ”tämä hallitus on joutunut sopeuttamaan taloutta kymmenellä miljardilla eurolla.”

Orpo ei vastaa suoraan, kun häneltä kysyy, onko karkeaa liioittelua puhua kymmenen miljardin sopeutuksista.

– Mielestäni kannattaisi katsoa sitä, että olemme tehneet suoria menosäästöjä vaalikauden aikana 5–6 miljardia. Ja rakenteelliset uudistukset, se menee sinne kymmeneen miljardiin, Orpo haarukoi.

– Miksi alijäämä on niin suurta? Koska korot ovat nousseet melkein neljään miljardiin, se on peruja kaikilta edellisiltä hallituksilta. Puolustusmenoihin on jouduttu käyttämään miljardeja enemmän kuin alun perin ajateltiin. Samoin soteen on mennyt paljon enemmän. Tämä johtaa menojen kasvun ja sopeutusten väliseen kuiluun, Orpo lisäsi.