Mai Kivelä käynnistää Timo Vornasen erottamisprosessin – Heikki Vestman selittää, miten kansanedustaja voidaan erottaa

Mai Kivelä (vas) aikoo esittää Timo Vornasen (tv) erottamisprosessin käynnistämistä.

Vornanen tuomittiin viime joulukuussa kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen muun muassa pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta.

Erottaminen vaatii perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestmanin (kok) mukaan sekä oikeudellisen kynnyksen täyttymistä että kahden kolmasosan määräenemmistöä eduskunnan suuren salin äänestyksessä.

Viimeksi eduskunnasta erotettiin kansanedustaja vuonna 1993. Tuolloin kyseessä oli Kauko Juhantalo (kesk).

Kansanedustaja Mai Kivelä (vas) aikoo esittää ampumistapauksesta tuomitun Timo Vornasen (tv) erottamisprosessin käynnistämistä.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok) avaa yleisellä tasolla, miten kansanedustajan erottamiseen johtava prosessi voisi edetä.

– Eduskunnan työjärjestyksen mukaan kansanedustajalla on oikeus tehdä aloite asiasta, jonka vireillepanosta ei ole muuta säädetty, toisin sanoen tällaisen prosessin voi käynnistää yksittäinenkin edustaja, Vestman sanoo.

Mai Kivelä (vas) on käynnistämässä aloitteellaan hyvin poikkeuksellisen prosessin. Kansanedustajan erottamisen edellytyksiä ei ole arvioitu eduskunnassa kertaakaan vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain aikana. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Perustuslain säännös kansanedustajan erottamisesta on oikeudellisen kynnyksen ja täysistuntosalin määräenemmistökynnyksen takana.

Erottaminen on siis kahden lukon takana.

– Se, että perustuslakivaliokunta katsoisi, että oikeudelliset edellytykset täyttyisivät, ei vielä riittäisi kansanedustajan erottamiseen. Lisäksi vaaditaan kahden kolmasosan äänten määräenemmistö.

Oikeudellisena kriteerinä kansanedustajan erottamiselle on se, että kansanedustajan on täytynyt tulla tuomituksi tahallisesta rikoksesta vankeuteen tai vaaleihin kohdistuvasta rikoksesta rangaistukseen.

– Rikoksen tulee osoittaa, ettei tuomittu ansaitse edustajantoimen edellyttämää luottamusta ja kunnioitusta, Vestman sanoo.

Erottamiseen mahdollisesti johtava prosessi olisi hyvin poikkeuksellinen, sillä perustuslakivaliokunta ei ole kertaakaan vuonna 2000 voimaan astuneen perustuslain aikana tehnyt oikeudellista arviota kansanedustajan mahdollisesta erottamisesta.

– Näin on siitä huolimatta, että nykyisen perustuslain aikana edustajia on tuomittu ehdonalaiseen vankeusrangaistukseen rikoksesta, Vestman huomauttaa.

Tällaisia tapauksia on kaksi: Tony Halme (ps) tuomittiin vuonna 2004 neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen muun muassa ampuma-aserikoksesta.

Antti Kaikkonen (kesk) tuomittiin vuonna 2013 viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen luottamusaseman väärinkäytöstä.

Kumpikaan tapaus ei johtanut perustuslakivaliokunnan prosessiin.

Vornasen asia ei ole edennyt vielä Heikki Vestmanin (kok) johtaman perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Kuva: Kalle Koponen / HS

Perustuslakivaliokunnan lausunto on edellytyksenä sille, että eduskunnan suuressa salissa voitaisiin päättää kansanedustajan erottamisesta.

Viimeisin eduskunnasta erotettu kansanedustaja on Kauko Juhantalo (kesk), joka tuomittiin vuonna 1993 vuoden ehdolliseen vankeuteen lahjuksen vaatimisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Juhantalo oli kauppa– ja teollisuusministeri, kun rikokset tehtiin vuonna 1991.

Vestmanin mukaan perustuslakivaliokunnan vanhoilla kannanotoilla voi olla merkitystä arvioitaessa oikeudellisen kynnyksen täyttymistä.

– Kun valiokunta arvioi Juhantalon asiaa, se kiinnitti huomiota rikoksen laatuun ja tekotapaan.

Valiokunta totesi, että ministerin toimessa tehty rikos on lähtökohtaisesti eduskunnan kannalta merkityksellisempi kuin jokin kansanedustajan siviilihenkilönä tekemä rikos.

Valiokunta korosti erityisen voimakkaasti kansanedustajan toimen pysyvyyttä äänestäjän perustavanlaatuisena oikeutena.

Kun Juhantalo erotettiin eduskunnasta, Juhantalo ei ollut enää ministeri vaan kansanedustaja.

Vornanen tuomittiin viime joulukuussa Helsingin käräjäoikeudessa pahoinpitelystä, kahdesta laittomasta uhkauksesta, varomattomasta käsittelystä, ampuma-aserikoksesta ja ampuma-aserikkomuksesta kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Tuomio jäi lainvoimaiseksi.

Vornanen erotettiin ampumistapauksen jälkeen perussuomalaisten eduskuntaryhmästä.

Vornanen sai lähtöpassit myös puolueesta.