Ministeri Ranne: STT:n alasajo on sääliä, mutta päätös ei tullut yllätyksenä

Liikenne– ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) on harmissaan Suomen Tietotoimisto STT:n mahdollisesta alasajosta.

– On sääli, että STT:n perinteikäs toiminta uhkaa päättyä. Näyttää kuitenkin siltä, ettei STT ole pystynyt vastaamaan media-alan muutokseen, Ranne kommentoi ministeriön tiedotteessa.

Liikenne- ja viestintäministeriö keskeyttää STT:n valtionavustuksen valmistelun, kunnes omistajat ovat päättäneet toiminnan jatkosta.

– STT:n taloudelliset ja toiminnalliset haasteet ovat olleet tiedossa jo pitkään, joten päätös ei tullut yllätyksenä. Valtio on ollut valmis kohtuulliseen tukeen, jolla on pyritty mahdollistamaan STT:n toiminnan kehittyminen ja jatkuminen. Omistajat eivät kuitenkaan ole toistaiseksi löytäneet yhteistä suuntaa yhtiön kehittämisessä, eikä palveluille ole ollut markkinoilla riittävää kysyntää, Ranne sanoo.

Orpon hallitus on sitoutunut tukemaan STT:tä 1,05 miljoonalla.

Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori sanoo olevansa järkyttynyt uutisesta.

– STT:n alasajo on aivan järkyttävä uutinen nykyisessä turvallisuustilanteessa, jossa informaatiovaikuttaminen on arkipäivää ja Suomessa pitäisi pikemminkin vahvistaa kuin heikentää luotettavan tiedonsaannin rakenteita, Varmavuori sanoo liiton tiedotteessa.

STT on tutkimusten mukaan Suomen luotetuin uutismedia, liitto muistuttaa. Valtaosa maakunnallisen median valtakunnan ja ulkomaan uutisista tulee STT:ltä, joten sillä on olennainen rooli kansalaisten tiedonsaannille.

– STT:n tekemä sisältö on tähän asti antanut maakunnissa mahdollisuuden panostaa omiin uutisiin. Jatkossa maakunta- ja paikallislehdet tulevat väistämättä tarjoamaan vähemmän muita kuin paikallisia uutisia, mikä heikentää niiden alueilla asuvien tiedonsaantia.

– Pahimmillaan STT:n kaatuminen käynnistää dominoefektin, jossa menee ennemmin tai myöhemmin nurin myös muita uutisvälineitä.

Liitto vaatii valtiolta toimia, jotta STT voisi vielä perua suunnitelmansa. Liiton mukaan STT on yksi maailman vanhimmista yhä toimivista kansallisista tietotoimistoista.

STT ilmoitti keskiviikkona, että se käynnistää lähes koko henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut. Sen myötä nykymuotoinen liiketoiminta uutistoimistona saattaa päättyä maaliskuussa.

Neuvottelujen piirissä on 95 työntekijää, joista 68 työskentelee teksti- tai kuvatoimituksessa ja muut STT:n muissa palveluissa, kehitystehtävissä, liiketoiminnoissa tai tietohallinnossa. STT Viestintäpalvelut jäävät muutosneuvottelujen ulkopuolelle.

Muutosneuvottelujen syynä on uutis- ja kuvatoimistoliiketoiminnan pitkään jatkunut tappiollisuus sekä se, ettei sillä ole riittävän laajaa omistajapohjaa liiketoiminnan kehittämiseksi.

– Uutis- ja kuvatoimistoliiketoiminnan ylläpito STT:n nykyisen asiakasmäärän varassa ei ole realistista, STT:n toimitusjohtaja Kimmo Laaksonen sanoi tiedotteessa.

Organisaatiota uudistettiin viimeksi vuodenvaihteessa, kun Sanoman uutismediat lopettivat STT:n palveluiden käytön.

STT:n suurin omistaja on Sanoma Media Finland. Sanoma on tiedotteen mukaan etsinyt kuluneen vuoden aikana ratkaisua, jossa STT:n omistus ja kehitysvastuu jakautuisivat nykyistä laajemmin uutistoimistopalvelun käyttäjien kesken. Sanoma on ollut valmis luopumaan osuudestaan nimelliseen hintaan.

– STT:n uutistoimistoliiketoiminnan kääntäminen vaatisi pitkäjänteistä kehitystyötä ja siihen sitoutuneita omistajia. Tällaista tahtotilaa ei valitettavasti ole löytynyt. STT:n hallitus ja pääomistajat ovat uudelleenjärjestelytarpeesta yksimielisiä, STT:n hallituksen puheenjohtaja Petteri Putkiranta sanoo tiedotteessa.

Ilta-Sanomat kuuluu Sanoma Media Finlandiin.