Suomi tutkii parhaillaan mahdollisuutta liittyä presidentti Emmanuel Macronin ehdotukseen hyödyntää Ranskan ydinasepelotetta osana omaa puolustustaan, kertoi puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) torstaina IS:lle. Ehdotukseen ovat jo liittyneet Britannia, Saksa, Alankomaat, Belgia, Puola, Kreikka sekä Pohjoismaat Norja, Tanska ja Ruotsi.
Lue lisää: Antti Häkkäseltä uutinen: ”Vakava hanke”
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Ranskan ydinaseet on sijoitettu sukellusveneiden kuljettamiin ballistisiin ohjuksiin sekä ilmasta laukaistaviin risteilyohjuksiin. Ydinasepelotteen ilmakuljetuskomponentti jakautuu strategisiin ilmavoimiin ja strategisiin meri-ilmavoimiin. Molemmissa käytetään Rafale-monitoimihävittäjiä ja ASMPA-risteilyohjuksia, joita Ranskalla on yli 50 kappaletta.
Macron ilmoitti maaliskuussa, että Ranska päivittää ydinasedoktriiniaan ja lisää ydinkärkien määrää. Tällä hetkellä niitä on alle 300. Tulevaisuudessa kokonaismäärästä ei anneta tietoa.
Julkisten tietojen perusteella ei ole varmaa, aikooko Ranska kasvattaa ASMPA-ohjusten määrää. On kuitenkin tiedossa, että tätä kalustoa modernisoidaan: uusi versio ASMPA-R on jo otettu käyttöön sekä strategisissa ilma- että merivoimissa.
Presidentti Emmanuel Macron vieraili ranskalaisessa sukellusvenetukikohdassa 2. maaliskuuta. Kuva: YOAN VALAT / POOL, EPA / AOP
Lue lisää: Ei auttanut hallituksen päivitys – ydinaseet hiertävät edelleen
Ranskan ydinasepelotteen laajentaminen tarkoittaisi todennäköisesti mahdollisuutta sijoittaa ydinasekelpoisia Rafale-hävittäjiä niihin valtioihin, jotka ovat liittyneet Macronin ehdotukseen. Suomea tämä mahdollisuus koskisi vain kriisitilanteissa ja sodan aikana, mikäli Suomi liittyy aloitteeseen. Tuore ulko- ja turvallisuuspoliittinen linjaus toteaa, että Suomeen ei sijoiteta ydinaseita rauhan aikana.
ASMPA-risteilyohjusta pidetään tehokkaana ja vaikeasti torjuttavana. Sekä ASMPA-R:ssä että sen edeltävässä A-versiossa on ilmaa hengittävä ramjet-moottori. Molemmat versiot saavuttavat kolminkertaisen äänennopeuden. Uuden version kantomatka on The War Zone -sivuston mukaan noin 600 kilometriä, mikä on sata kilometriä enemmän kuin edeltäjällään.
Risteilyohjusten ydinkärjen räjähdystehoa voidaan säätää. Pienin teho on 100 kilotonnia, suurin 300 kilotonnia. Hiroshiman ja Nagasakin vuonna 1945 tuhoamat ydinpommit olivat teholtaan 15 ja 21 kilotonnia. Yksi kilotonni vastaa tuhatta tonnia tavanomaista räjähdysainetta.
Ranska kehittää myös neljännen sukupolven risteilyohjusta, jonka arvioidaan olevan hypersooninen eli saavuttavan yli viisinkertaisen äänennopeuden. Tämän ASN4G-ydinohjuksen odotetaan tulevan palveluskäyttöön ensi vuosikymmenen puolivälin tienoilla. Lisäksi Ranska hankkii uusia ballistisia ohjuksia merivoimiensa neljään Triomphant-luokan ydinsukellusveneeseen.
