Katso tästä Riikka Purran puhe suurlähettiläskokouksessa.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra (ps) sanoo, että Yhdysvaltojen kumppanuudelle ei tule pyrkiä rakentamaan ”keinotekoista korviketta”.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
– Tämä on myös Suomelle paljon turvallisempi lähtökohta kuin ajatus transatlanttisen siteen korvaamisesta Kanada- tai muilla kumppanuuksilla, Purra sanoo.
Valtiovarainministeri kertoi näkemyksistään puheessaan maanantaina alkaneilla suurlähettiläspäivillä.
Esimerkiksi ulkoministeri Elina Valtonen (kok) painotti puheessaan vahvempaa Eurooppaa, eurooppalaisempaa Natoa ja sanoi varsin suorasanaisesti, että ”jokin meni rikki” sen jälkeen, kun nähtiin, miten Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä kohdeltiin Valkoisessa talossa helmikuussa 2025. Valtonen kuitenkin sanoi myös, että Suomen ja Yhdysvaltojen suhteet ovat vahvemmat kuin koskaan.
Purran puheen ydin oli siis se, että vaikka Euroopan tulee vahvistua, sen ei tule hakea USA-suhteelle korvaajaa, eikä Purran mielestä esimerkiksi suhteiden tiivistäminen Kanadaan voi korvata Yhdysvaltoja.
Muutkaan puoluejohtajat eivät ole esittäneet USA-suhteen täysimittaista korvaamista, mutta ovat hakeneet ratkaisua muista kumppanuuksista Yhdysvaltain vähenevän läsnäolon muodostamille aukoille. Tässä mielessä Purran avaus on uusi, sillä hänen mielestään muut kumppanuudet eivät voi korvata USA-suhdetta.
Eurooppa on erityisesti tänä vuonna tiivistänyt suhdettaan Kanadan kanssa ja myös Suomi on tehnyt näin kahdenvälisesti. Euroopan tasolla Kanadasta on toivottu turvaa tilanteeseen, jossa Yhdysvallat on vähentänyt läsnäoloaan Euroopassa.
– EU:n Kanada-yhteistyötä tiivistettäessä on otettava huomioon se, että Kanadan BKT on noin 13 kertaa pienempi kuin Yhdysvaltojen eikä maa ole sotilaallinen suurvalta, vaikka Kanadassakin nyt nostetaan puolustusmenoja huomattavasti, Purra huomautti.
Hän sanoi, että Kanada ei kykene tarjoamaan Euroopalle Yhdysvaltain kaltaista strategista kokonaisuutta puolustuksessa, esimerkiksi maailmanlaajuista sotilaallista logistiikkaa, strategista ilmakuljetuskykyä, tiedustelu- ja satelliittikykyjä, laajaa ohjuspuolustusta, valtavaa puolustusteollista kapasiteettia ja ennen kaikkea Yhdysvaltain ydinpelotetta.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) mukaan suhteiden tiivistäminen Kanadaan ei voi korvata suhdetta Yhdysvaltoihin. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Purra puhui myös maahanmuutosta.
– Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin toisella kaudella toteuttanut ison linjanmuutoksen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa suhteessa Eurooppaan. Tämä on järkyttänyt monia vanhalla mantereella ja saanut aikaan jopa kannanottoja, joissa USA nähdään Euroopan poliittisena vastustajana.
Purra sanoi, että Yhdysvaltain nykyhallinnon arvostelu Euroopassa harjoitettua maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan ei tee maasta uhkaa demokratialle Euroopassa.
Hän painotti, että Länsi-Euroopassa on maahanmuuttopolitiikan huomattavasti tehokkaamman kontrollin ohella lisäksi pystyttävä tarjoamaan jonkinlainen uudistettu hyvinvointilupaus kansalaisille.
– Tämä on välttämätöntä myös sen takia, että näissä maissa saadaan vietyä läpi Suomellekin merkityksellinen sotilaallisen puolustuskyvyn kohottaminen. Saksassa toteutettujen kyselyiden tulokset kansalaisten ja maassa asuvien maanpuolustustahdosta ovat suorastaan järkyttäviä.
Valtiovarainministeri kehui myös Pohjoismaiden konsensuspäätöksentekoa.
– Pohjoismaista voidaankin puhua eräänlaisena Euroopan demokraattisena suojamuurina puoluejärjestelmän sopeutumiskyvyn ja vahvan resilienssin takia suhteessa antilänsimaisiin autoritäärisiin valtoihin.
Hän mainitsi myös MFF-neuvottelut eli EU:n monivuotista rahoituskehystä koskevat neuvottelut. Ne tulevat Purran mukaan olemaan Suomelle haastava ”vääntömomentti”.
– Euroopan uusi turvallisuustilanne muuttaa myös EU:n budjettiprioriteetteja, ja Suomen pitää huolehtia siitä, että muutos tunnistaa unionin itärajan jäsenvaltioiden erityisen vastuun. Suomi toimii Euroopan suojamuurina Venäjää vastaan, ja nostamme huomattavasti puolustusmenojamme tulevina vuosina huolimatta haastavista finanssipoliittisista olosuhteista.
Kiinasta Purra kertoi olevansa huolissaan.
Hänen mukaansa Kiina-suhteiden kehittämisessä Euroopan pitää edetä hyvin varovaisesti ja tunnistaa sen monet riskit.
– Kiina ei todellisuudessa ole rauhallinen ja ennustettava toimija, joka pyrkii ylläpitämään perinteisiä kansainvälisen yhteisön sääntöjä. Kiina päinvastoin haluaa muuttaa kansainvälisen normiston tulkintaa ja kansainvälisten järjestöjen toimintaa Kiinan ulkopolitiikkaa tukevaksi.
Hän sanoi, että länsimaat ovat itse merkittävästi edesauttaneet Kiinan kehitystä siirtämällä tuotantoa, teknologiaa ja pääomaa Kiinaan siinä pitkään vallinneessa harhaluulossa, että taloudellinen integraatio johtaisi automaattisesti myös poliittiseen liberalisoitumiseen ja vastuullisempaan suurvaltapolitiikkaan.
– Kiina ei ole käyttänyt vaikutusvaltaansa Venäjään Ukrainan sodan lopettamiseksi. Vaikka Kiina ei ole halunnut suoraan tulla osapuoleksi Venäjän sotaan, on selvää, että Kiina on Venäjän sotatalouden ja puolustusteollisuuden keskeinen ulkoinen mahdollistaja.
