Stubb ei pidä Suomen pyytämänä sotilaallista apua Ruotsilta – vastaa Häkkäsen kommentteja

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ei IS:n haastattelussa halua käyttää määritelmää, jonka mukaan Suomi olisi pyytänyt Ruotsilta sotilaallista apua.

– Määritelmällisesti ehkä vähän kyseenalainen muotoilu. Kyse on siitä, että me vahvistamme entisestään Ruotsin kanssa puolustusyhteistyötä, joka on alun perinkin ollut vahva ja lähtenyt liikkeelle jo kaukaa itse asiassa 1990-luvun loppupuolelta Suomi-Ruotsi-yhteistyön myötä, Stubb sanoo.

Perjantaina kerrottiin, että Ruotsi osallistuu jatkossa Suomen aluevalvontaan Gripen-hävittäjillä ja Visby-luokan korveteilla eli merivoimien sota-aluksilla.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) sanoi IS:lle perjantaina, että Suomi on pyytänyt Ruotsilta sotilaallista apua. Avunpyynnöstä neuvoteltiin Ruotsin kanssa hänen mukaansa viimeiset kuukaudet.

Stubbin lausunto on siis ristiriidassa Häkkäsen kanssa. IS haastatteli Stubbia perjantaina iltapäivällä ennen kuin tämä oli nähnyt Häkkäsen kommentteja.

Stubbin mukaan uusi yhteistyö Ruotsin kanssa on hyvä uutinen. Hänestä se on osoitus siitä, että Suomen ja Ruotsin puolustus kytkeytyvät toisiinsa hyvinkin vahvasti.

– Ruotsille tässä vaiheessa toteamme, että kiitos, tack ja tillsammans.

Stubb toivoo, että muutkin Pohjoismaat jossakin vaiheessa liittyvät tähän yhteistyöhön mukaan.

Liittyykö tämä johonkin Venäjän mahdollisiin tuleviin ilkeyksiin?

– Ei liity. Me suunnittelemme puolustusta pitkällä matkalla ja jos en nyt ihan väärin muista, tätäkin on valmisteltu lähemmäs 10 vuotta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) nosti alkuviikosta esiin, että Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen Euroopassa lisääntyy. Myös puolustusministeri Häkkänen sanoi IS:lle perjantaina, että ”Venäjä on erittäin aktiivinen”.

–  Tiedustelun ja useiden eri elementtien osalta. Kyllä me joudutaan nyt olemaan syyskausi myös erittäin varuillaan, Ruususen uneen ei kannata kenenkään vaipua, Häkkänen sanoi.

Häkkäsen mukaan Suomen ja Ruotsin tiiviimmällä yhteistyöllä aluevalvonnassa tehostetaan varautumista kaikkiin eri häiriöihin ja poikkeusoloihin, ei pelkästään harhautuviin drooneihin.

– Eli nimenomaan siihen, että jos myöhemmin tapahtuu myös jotain, niin syvennämme yhteistyötä myös artikla 5:n alapuolella, Häkkänen sanoi.

Puolustusliitto Naton perussopimuksen 5. artikla merkitsee käytännössä sitä, että jos yhteen jäsenmaahan hyökätään, muilla jäsenmailla on velvollisuus auttaa.