Sdp:n Joona Räsänen katsoo, että Matias Mäkysen talousstrategia ei ole toteuttamiskelpoinen.

Lue tiivistelmä

Sdp:n kansanedustaja Joona Räsänen hylkää varapuheenjohtaja Matias Mäkysen ehdotuksen investointivetoisesta talouspolitiikasta talouskurin sijasta.

Räsäsen mukaan pelkkä talouskasvu ei riitä kattamaan Suomen julkisen talouden alijäämiä, vaan se edellyttäisi 5–8 prosentin vuosittaista kasvua.

Mäkynen esitteli 31 muutosesitystä Sdp:n poliittiseen ohjelmaan juuri ennen lauantaina alkavaa puoluekokousta.

Valtiovarainministeriö on arvioinut ensi vaalikauden sopeutustarpeeksi 8–11 miljardia euroa.

Näytä lisää

Sdp:n kansanedustaja Joona Räsänen toteaa suoraan, että pelkällä talouskasvulla ei voida ratkaista Suomen julkisen talouden ongelmia.

– Se ei ole realistista, Räsänen sanoo painokkaasti.

Räsäsen mukaan se vaatisi 5–8 prosentin vuosittaista talouskasvua. Suomessa tällaisia kasvulukuja on nähty viimeksi vuonna 2007 Nokia-vetoisen kasvukauden päättyessä. Tälle vuodelle Suomelle ennustetaan korkeintaan yhden prosentin kasvua.

Räsäsen lausunto liittyy siihen, että Sdp:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen haastoi puolueen talouslinjan juuri puoluekokouksen alla. Mäkynen julkaisi torstaina 31 muutosesitystä Sdp:n poliittiseen ohjelmaan, jota käsitellään lauantaina alkavassa puoluekokouksessa.

Jos muutosesitykset hyväksyttäisiin, Sdp:n linja perustuisi Mäkysen mukaan investointivetoiseen talouspolitiikkaan talouskurin sijasta.

Räsäsen mielestä on rehellistä todeta, että vaikka työllisyys ja talouskasvu ovat tärkeitä julkisen talouden tasapainottamisessa, ilman sopeutustoimia ei selvitä.

– On hyvä ymmärtää, että vaikka kaikki Suomen työttömät työllistyisivät huomenna, sekään ei kuroisi umpeen meidän suuria vuosittaisia alijäämiämme, Räsänen kuvaa.

Räsänen katsoo, että Mäkysen lausunto yllätti, koska Mäkynen ei esittänyt muutoksia ohjelman käsittelyn aikana puoluehallituksessa ja jäsenistön kommentoitavana.

Puoluehallitus hyväksyi puoluekokoukselle esitettävän poliittisen ohjelman yksimielisesti huhtikuun lopussa.

Varapuheenjohtajuudesta luopuva Mäkynen edustaa Sdp:n entisen puheenjohtajan Sanna Marinin aikakauden talouslinjaa, kun taas Räsänen on ollut vastuussa talouslinjoista nykyisen puheenjohtajan Antti Lindtmanin kaudella.

Mäkysen mielestä Sdp:n ollessa hallituksessa Suomen tulisi luopua velkajarrusta, eli valtion velkaantumista rajoittavasta säännöstä, tai muokata sitä merkittävästi.

Sdp:n eduskuntaryhmä on hyväksynyt velkajarrun, vaikka Mäkynen jätti päätökseen eriävän mielipiteensä. Räsänen neuvotteli velkajarrusta Sdp:n edustajana.

Räsäsen mielestä Mäkysen asiakirjassa oli virheellistä tietoa velkajarrusta, sillä ensi vaalikauden sopeutusvaatimukset tulevat EU:n finanssipoliittisista säännöistä, joihin kaikki eduskuntaryhmät ovat sitoutuneet.

Valtiovarainministeriö on arvioinut ensi vaalikauden sopeutustarpeeksi, eli leikkauksiksi ja veronkiristyksiksi, 8–11 miljardia euroa. Uusimpien talousennusteiden valossa summa on todennäköisesti lähempänä 11 miljardia euroa, Räsänen toteaa.

Räsäsen mielestä historiallisen laajasta eduskuntaryhmien välisestä velkajarrusopimuksesta tulisi pitää kiinni.

– Jos tätä sopua aletaan eri poliittisten tahojen taholta kyseenalaistaa, se antaa signaalin, että päättäjät eivät kykene ratkaisemaan talouden haasteita.

Räsänen huomauttaa, että julkisen talouden alijäämät ovat kasvamassa ennätyssuuriksi tulevina vuosina ja luottoluokittajat ovat heikentäneet Suomen näkymiä.

Hän varoittaa, että luottoluokituksen heikkeneminen voisi nostaa Suomen velanhoitokuluja, mikä vaikuttaisi hyvinvointipalveluihin.

Räsäsen mielestä Mäkysen muutosesitysten hyväksyminen vaikeuttaisi politiikan toteuttamista, jolla julkista taloutta pyrittäisiin tasapainottamaan.

Hän toivoo puoluekokoukselta realistista linjaa, joka olisi toteutettavissa mahdollisessa hallitusvastuussa.

Räsänen kuitenkin toteaa, että puoluekokouksen linjauksia kunnioitetaan.