Sdp:n Näkkäläjärvi piikittelee Anderssonia: Ruotsin vasemmiston toiminta on vasemmistolta veivaus

Sdp:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi kritisoi Ruotsin vasemmistopuoluetta oikeistolaisen puhemiehen tukemisesta.

Ruotsin sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson luopui hallitustunnustelijan tehtävästä maanantaina.

Näkkäläjärvi moittii myös europarlamentaarikko Li Anderssonia Ruotsin vasemmistopuolueen toimien puolustelemisesta.

Li Andersson arvioi, että punavihreä blokki pääsee vielä myöhemmin uudelleen yrittämään hallituksen muodostamista.

Sdp:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi avautuu happamaan sävyyn Ruotsin poliittisesta tilanteesta sekä siitä, kuinka vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja europarlamentaarikko Li Andersson on Ruotsin politiikkaa viime aikoina kommentoinut.

Maanantaina Ruotsin sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson ilmoitti luopuvansa hallitustunnustelijan tehtävästä. Magdalena Andersson kertoi maanantaina, ettei kykene ainakaan tällä hetkellä muodostamaan hallitusta.

Magdalena Andersson ilmoitti päätöksestään sen jälkeen, kun Ruotsin vasemmistopuolue oli ilmoittanut tukevansa kokoomuksen sisarpuolueen moderaattien puhemiesehdokasta Andreas Norlénia jatkamaan tehtävässä.

Ruotsin sosiaalidemokraattien johtaja Magdalena Andersson heitti pyyhkeen kehään – ainakin toistaiseksi. Kuva: Magnus Laupa

Näkkäläjärvi ottaa asiaan kantaa maanantaisessa Facebook-päivityksessään.

– Eipä olisi uskonut, että Li Anderssoninkin tekemän vaalityön lopputulos on, että Ruotsin vasemmistoliitto liittoutuu heti kättelyssä Ruotsin perussuomalaisten ja muun oikeiston kanssa, ja yksissä tuumin äänestivät Ruotsille oikeistolaisen puhemiehen, Näkkäläjärvi kirjoittaa ja jatkaa:

– Tämä vaikeuttaa merkittävästi uuden hallituksen saamista Ruotsille. Riskinä on, että vasemmistopuolueen toiminnan seurauksena Ruotsiin tulee jälleen uusi oikeistohallitus – tällä kertaa Ruotsin perussuomalaisilla vahvistettuna.

Puhemiehellä on Ruotsin poliittisessa järjestelmässä merkittävä rooli hallitusta muodostettaessa. Aftonbladetin mukaan vasemmistopuolueessa arveltiin, että sosiaalidemokraattinen puhemies ei olisi toiminut hallituksen muodostamisessa puolueettomasti, ja siksi puolue päätyi tukemaan tehtävässä vuodesta 2018 toiminutta Norlénia.

Näkkäläjärvi hämmästelee päivityksessään kahden viikon takaista Ilta-Sanomien artikkelia, jossa Li Andersson kutsui Ruotsin suurimmaksi puolueeksi vaaleissa yltänyttä sosiaalidemokraatteja punavihreän blokin ”heikoimmaksi lenkiksi”. Li Andersson perusteli näkemystään sillä, että punavihreässä blokissa kaikki muut puolueet demareita lukuun ottamatta kasvattivat kannatustaan.

– Sen jälkeen Andersson tuli opettamaan sekä Suomen että Ruotsin sosiaalidemokraatteja siitä, millainen on hyvä vaalistrategia. Luennon kantavana teemana oli varoitella demareita ”oikeistoyhteistyöstä”, Näkkäläjärvi kirjoittaa ja jatkaa:

– Tämän jälkeen Ruotsin vasemmistoliitto äänestää pätkäytti Ruotsille oikeistolaisen puhemiehen. Tätä oikeiston kanssa liittoutumista [Li] Andersson luonnollisestikin tuli puolustelemaan sosiaaliseen mediaan.

Tämä on kyllä vasemmistolta veivaus, joka hakee vertaistaan.

Näkkäläjärven analyysin mukaan riski oikeistohallituksen muodostumiselle maahanmuuttovastaisella ruotsidemokraateilla vahvistettuna kasvaa vasemmistopuolueen manööverin myötä.

– Tämä on kyllä vasemmistolta veivaus, joka hakee vertaistaan. Kuinkas tässä nyt näin kävi, Näkkäläjärvi päättää kirjoituksensa.

Li Andersson arvioi sosiaalisen median kanavissaan Ruotsin vasemmistopuolueen toimineen kuten toimi siksi, ettei Ruotsin sosiaalidemokraatit ole ollut valmis lupaamaan vasemmistopuolueelle tasavertaista kohtelua muiden punavihreän blokin puolueiden kanssa.

– Kaikki osapuolet lisäävät painetta, Li Andersson kirjoittaa.

Li Andersson ennakoi, että Ruotsin punavihreä blokki pääsee vielä uudestaan kokeilemaan hallituksen muodostamista. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Li Andersson huomauttaa, että vaikka oikeistoblokki ja sen johtaja, moderaattien Ulf Kristersson pääsisikin seuraavaksi hallitustunnustelijaksi, ei oikeistoblokilla ole enemmistöä valtiopäivillä.

– Jos ja kun tämä yritys todennäköisesti epäonnistuu, siirtyy vuoro oletettavasti takaisin punavihreälle blokille. Sitten katsotaan taas, että löydetäänkö yhteisymmärrystä, Li Andersson arvioi seuraavia käänteitä.

Andersson huomauttaa, että viime keväänä Tanskassa nähtiin vastaavanlainen tilanne, kun vaaleissa ykköseksi päätyneen sosiaalidemokraattisen puolueen johtaja Mette Frederiksen luopui välillä hallitustunnustelijan roolista, mutta päätyi lopulta silti muodostamaan hallituksen ja jatkamaan maan pääministerinä.

Taustalla hyvin tiukka vaalitulos

Punavihreä blokki sosiaalidemokraatit, vasemmistopuolue, ympäristöpuolue ja keskusta saivat syyskuun alun vaaleissa niukan enemmistön, yhteensä 176 paikkaa.

Se on kolme paikkaa enemmän kuin oikeistoblokilla, johon kuuluvat kokoomuksen sisarpuolueen moderaattien ohella, ruotsidemokraatit, kristillisdemokraatit ja liberaalit.

Punavihreän blokin sisällä sotkua aiheuttaa erityisesti se, ettei blokkiin kuuluva keskustapuolue suostu yhteistyöhön vasemmistopuolueen kanssa, ja toisaalta vasemmistopuolue on ilmoittanut vakaasta halustaan päästä osaksi sosiaalidemokraattien johtamaa koalitiohallitusta.