Lue tiivistelmä
Hallitus uudistaa siviilipalvelusjärjestelmää kytkemällä sen tiiviimmin osaksi kokonaisturvallisuutta.
Siviilipalveluksesta voi jatkossa vaihtaa varusmiespalvelukseen ensimmäisen viikon aikana, ja reservistä siviilipalvelukseen siirtyneet voivat palata takaisin Puolustusvoimien reserviin.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Koulutusjakso pitenee neljästä viikosta 5–8 viikkoon, ja siviilipalvelusreservissä oleville mahdollistetaan enintään 40 päivän kertauspalvelus.
Muutosten on määrä astua voimaan vuoden 2027 alussa.
Näytä lisää
Hallitus muuttaa siviilipalvelusjärjestelmää. Tarkoituksena on kytkeä siviilipalvelus aiempaa tiiviimmin osaksi kokonaisturvallisuutta.
Yksi keskeinen muutos koskee asepalvelukseen siirtymisen helpottamista.
Siviilipalveluksesta voisi jatkossa vaihtaa varusmiespalvelukseen siviilipalveluksen aloittamisen jälkeenkin.
Vaihtaminen olisi mahdollista ensimmäisen siviilipalvelusviikon aikana.
Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelukseen siirtyneet voisivat palata jatkossa takaisin Puolustusvoimien reserviin.
Merkitystä ei enää ole sillä, onko henkilö aloittanut tai suorittanut täydennyspalveluksen.
Täydennyspalvelus on Puolustusvoimien reservistä eroamisen väylä.
Täydennyspalvelus kestää tällä hetkellä kolme päivää, mutta enintään 40 päivää.
Siviilipalveluksen koulutusjaksoa pidennetään neljästä viikosta vähintään viiteen ja enintään kahdeksaan viikkoon.
Puolustusvoimien reservistä eronneet ja täydennyspalveluksen suorittaneet voisivat jatkossa palata Puolustusvoimien reserviin. Kuva: Timur Yilmaz / HS
Koulutusjakson sisältöä uudistetaan kokonaisturvallisuutta painottavaan suuntaan.
Sisältö muodostuisi jatkossa laaja-alaisesta turvallisuusosaamisesta, jossa huomioitaisiin yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja niiden jatkuvuuden tukeminen erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Siviilipalveluksen suorittaneita voidaan kutsua jatkossa kertausharjoituksiin.
Siviilipalvelusreservissä olevien kertauspalvelus voi kestää korkeintaan 40 päivää.
Siviilipalvelustehtävissä painotetaan jatkossa kokonaisturvallisuutta.
Työministeri Matias Marttinen (kok) ei ottanut tiedotustilaisuudessa kantaa tarkemmin siihen, mitä tämä voisi tarkoittaa siviilipalveluspaikkojen kannalta.
Marttinen mainitsi, että ”aika monet suorittavat esimerkiksi sosiaali- ja terveyshuollon parissa palvelustaan”.
Marttinen sanoi toivovansa, että mielessä pidetään se, että jokaisella yksilöllä on myös velvollisuuksia Suomea kohtaan.
Lisäksi esitys laajentaa siviilipalvelusta suorittavien ja sen suorittaneiden sekä Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelukseen hakeutuneiden mahdollisuuksia toimia viranomaisten tukena häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Siviilipalveluskeskus voi merkittävän yleisen edun vaatiessa määrätä palveluksessa olevan siviilipalvelusvelvollisen avustamaan toista viranomaista esimerkiksi suuronnettomuuksissa, maastopaloissa, tartuntatautiepidemioissa, öljyonnettomuuksissa, kadonneiden etsinnässä sekä väestönsuojelutehtävissä.
Siviilipalveluksen kesto säilyy ennallaan 347 päivässä.
Varusmiespalvelus kestää koulutuksesta riippuen 165, 255 tai 347 päivää.
Muutosten on määrä astua voimaan ensi vuoden alussa.
