Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoo, että Euroopan on avattava omat keskusteluyhteydet Venäjälle, jos Yhdysvaltain Venäjä-politiikka ei vastaa Euroopan etua.
Stubbin mukaan tärkeimmässä roolissa ovat Venäjän rajanaapurimaat, kuten Suomi.
Presidentti kommentoi myös Yhdysvaltain Nato-liittolaisilleen lähettämää kysymyslistaa ja sanoo, ettei näe sitä painostamisena.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Stubb puhui maanantaina mediatilaisuudessa Ahvenanmaan Vårdössä.
Tasavallan presidentti Alexander Stubbin mukaan Euroopan on pidettävä omat keskusteluyhteytensä Venäjälle avoinna, jos Yhdysvaltain harjoittama Venäjä-politiikka ei vastaa Euroopan etua.
– Kaikkihan lähtee tietysti siitä, että meidän on esitettävä kysymys, onko se Venäjä-politiikka, jota Yhdysvallat ajaa, tällä hetkellä Euroopan intressissä. Ja jos se ei ole suoranaisesti intressissä, niin silloin on hyvin tärkeää, että myös Eurooppa pitää keskusteluyhteydet auki.
Stubb kommentoi asiaa Ahvenanmaan Vårdössä, kun IS kysyi presidentin Kultaranta-keskusteluissa esittämästä kesäkuisesta arviosta, jonka mukaan Euroopan pitäisi avata jonkinlainen keskusteluyhteys Venäjälle lähikuukausina.
Kahden kuukauden rajapyykki kului umpeen viime viikolla.
Presidentti huomauttaa, että yhteys on jo auki Venäjälle muutamalla eri tasolla.
Suomi käy Venäjän rajavaltiona käytännönläheistä keskustelua Venäjän kanssa esimerkiksi rajaviranomaisten välillä.
Toiseksi maat ylläpitävät diplomaattisia suhteita, joissa ulkoministeriöt ja suurlähetystöt keskustelevat Moskovassa ja Helsingissä.
Kolmantena tulee varsinainen poliittinen dialogi, josta Euroopalla ei ole yhteistä näkemystä.
– Mutta haluan vain pitää esillä sitä, että jossain vaiheessa ne keskusteluyhteydet on myös Euroopan puolelta avattava ja siinä ehkä tärkeimmissä roolissa ovat sellaiset maat, joilla on raja Venäjän kanssa, Stubb sanoo.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on painottanut useasti Venäjä-yhteyden tärkeyttä. Kuva: Saara Mansikkamäki / HS
Tähän liittyvät hänen mukaansa niin kahdenväliset alueelliset kysymykset kuin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.
Euroopan oman Venäjä-politiikan tarve kytkeytyy Stubbin mukaan laajempaan kysymykseen suhteista Yhdysvaltoihin.
Yhdysvallat lähetti hiljattain Nato-liittolaisilleen kysymyslistan, jolla mitataan maiden tukea maan presidentti Donald Trumpin linjalle. Yhdysvallat selvittää uskollisuutta ennen kuin päättää, miten paljon ja mistä maista se vähentää joukkojaan.
Stubbilta kysyttiin mediatilaisuudessa Yhdysvaltojen tavasta kerätä tietoa maiden suhtautumisesta maan ulkopolitiikkaan.
– En näe sitä painostamisena. Se on Yhdysvaltain nykyhallinnon toimintatapa, hän vastaa.
Hän kertoo, että Suomi on ollut mukana Yhdysvaltojen kanssa vähän pienemmässä ryhmässä, jossa on käyty läpi Naton sisäistä taakansiirtoa.
– On asioita, joista olemme Yhdysvaltojen kanssa samaa mieltä ja on asioita, joista olemme Yhdysvaltojen kanssa eri mieltä.
Stubb sanoo, että Suomikin tulee ajan myötä vastaamaan tähän kyselyyn.
Presidentille esitettiin myös kysymys siitä, voiko Suomi kritisoida Yhdysvaltojen toimintaa.
– Miksipä ei voi?
Stubbin mukaan Suomen ulkopolitiikka perustuu itsenäiseen linjaan, vaikka olemme tiiviisti sidoksissa liittolaisiin. Hän nosti keskeisiksi liittolaisiksi Pohjoismaat, EU:n, Naton sekä suhteen Yhdysvaltoihin – viimeisessä etenkin puolustuspolitiikassa.
Läheinen suhde ei kuitenkaan Stubbin mukaan merkitse sitä, että maat olisivat kaikista ulkopoliittisista kysymyksistä samaa mieltä. Hänen mukaansa Suomen linja tukeutuu vahvasti kansainvälisiin instituutioihin, normeihin ja oikeuteen.
– Ja tällä hetkellä Yhdysvallat tietenkin omassa ulkopolitiikassaan niitä hylkää, Stubb sanoo.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb tapasi Ahvenanmaan-matkalla paikallisia niin koulussa, palvelutalossa kuin yleisötilaisuudessa. Kuva: Saara Mansikkamäki / HS
Presidentti näkee, että Suomi pystyy käymään suoraa ja avointa keskustelua Yhdysvaltojen kanssa.
Stubb kommentoi tilaisuudessa myös uumoiluita liikekannallepanosta itänaapurissa.
– Venäjän liikekannallepano on merkki siitä, että Venäjä on häviämässä tämän sodan. Sotateorian pohjalta, jos suuri hyökkää pientä vastaan ja pieni jää eloon, niin silloin pieni on määritelmällisesti voittaja, Stubb avaa.
Hän ei kuitenkaan näe sodan loppuvan vielä syksyllä Venäjän talousvaikeuksiin.
– Näyttää myös siltä, että talvi tulee olemaan hyvinkin vaikea Ukrainalle.
Stubb oli maanantaina vierailulla Ahvenanmaan Vårdössä, jossa asuu 465 asukasta. Mediatilaisuuden jälkeen presidentti tapasi paikallisia, joita oli saapunut peräti kolmanneksen verran asukasluvusta.
– On kuin jos Helsingissä tilaisuuteen tulisi paikalle 200 000 ihmistä, Stubb sanoi yleisölle.
Presidentti saapui Ahvenanmaalle helikopterilla ja lähti samalla kyydillä Kultarantaan. Tiistaina vierailukohteena on Parainen.
